​Kylässä on tapahtunut kaikenlaista, mitä en voinut Helsingin vuosina lehdistä lukea. Onneksi Facebookin Ryttylä-ryhmässä on ahkeria muistelijoita. 
 
Oho, sanoi Eemeli?
 
Miten tärkeä tapahtuma kyläläisille oli vuonna 1965 Unto Savolaisen huoltoaseman avajaiset, joissa oli tähtenä Eemeli? Nyt kuvia katsellessa tapahtumalle tulee uusikin merkitys säteilevänä ajankuvana. Kuvat ovat Unto Savolaisen omaelämäkerrasta ”Vain muutaman laukauksen vuoksi” (2006, s. 61).
 
Ahkeria historiankirjoittajia
 
Kylän merkkitapauksista olisi kai vain muistitietoa, ellei olisi ollut näitä historiikkien kirjoittajia: Unto Savolainen ja Lasse Toivola. Niin ja Jorma Tammer.
Jorma Tammer kirjoitti Ryttylän koulun 60-vuotishistoriikin. Siitä ilmenee pysäyttäviä tietoja silloisista kulkutaudeista, tulirokosta ja tuhkarokosta. Esimerkiksi vuonna 1900 tulirokkoepidemiaan kuoli neljä oppilasta. Koulu oli kaksi kuukautta suljettuna.
 
Jostain syystä Tammerin historiikista puuttuu tieto kevään 1949 epidemiasta, pikkulavantaudista, jonka minäkin sairastin Ryttylän koulukodin tilapäisessä karanteenisairaalassa. Olin kaksivuotias.
 
Pöytäkirjoissa tieto kulkee
 
Minusta tärkeimpiä tapahtumia Ryttylässä on ollut se, että kartanonherra Hugo Standertskjöld avasi yksityisen kansakoulunsa 15.10. 1891. Historiatietojen säilymisen kannalta hyvä oli, että koulu alkoi saada valtionapua vuonna 1895. Silloin oli perustettava johtokunta ja sen päätöksistä pidettävä pöytäkirjaa.
  
Pöytäkirjat ovat olleet koulun historiikkien kirjoittajille korvaamattoman tärkeitä. Niissä on säilynyt tietoa myös koko kylän historiasta.
 
Hyviä tietolähteitä ovat yhdistystenkin pöytäkirjat. Mutta miten niitä säilytämme, jos ei ole omia toimitiloja? Olisi hyvä vuokrata arkistotilaa niin, etteivät pöytäkirjat katoa taivaan tuuliin. Tai pilviin.
 
Vanhin koulutalo vapautuu kokonaan kyläkirjaston käyttöön, kun uusi koulu valmistuu. Mitähän jos kysäisisi vuokrakaappia arkistoille?
 
Eeva-Liisa Niinioja
Kyläaktiivi
 

Haastoin kyläläiset kertomaan, mitä uutta ovat luoneet. Mieleeni tuli heti Ryttylän Kiri. Kirjahyllystäni en löytänyt Kiristä historialähteitä.
 
Kiri, uuden kehittäjä
 
Urheiluseura Kiri on kyllä huomattu uuden luojana. TUL:n Hämeen piiri palkitsi seuran vuoden 2019 maineteko -palkinnolla, koska Kiri pyrkii koko ajan kehittämään uusia mahdollisuuksia harrastaa monipuolisesti liikuntaa.
 
Näkyvintä Kirin saavutuksista on ehkä Ykslammin frisbeegolfrata, joka sijaitsee nyt Kakslammin luonnonsuojelualueella. Alue voi sitä paremmin, mitä enemmän siellä liikutaan. Ei kasva umpeen.
 
Kotiseutukirjat ilona
 
Pyydän kiriläisiä muistelemaan taivaltaan. Minua kiinnostaa erityisesti, miten uusi on saanut alkunsa.
Tietoja etsiessäni käteeni osui Kalle Kajanderin Kirjeitä polkupyörältä Euroopan eri maista.
Kirjan on julkaissut Hausjärvi-Seura (2008). Sen julkaisut ovat tuottaneet minulle paljon iloa. Ovat olleet kaipaamaani uutta tietoa kotiseudusta.

Kajanderin pyöräilyteko
 
 Kalle Kajander oli 130 vuotta sitten pyöräilijänä aloittelija ja pyöräily uutta. Miten tämä maanviljelijä Hausjärveltä yleensä lähti polkemaan Eurooppaan polkupyörällään, jossa oli iso etupyörä? Hän kertoo, että kesällä 1889 se ”äkkiä pälkähti päähän”.
 
”Pistin pyörälaukkuuni puhtaan paidan matkan varalle - toinen oli päälläni tietysti - ja sinne sälytin myös ruuviavaimet, konerasvat ja varpaanvoiteet - siinä oli ”pakninki” kaikki. Piiloitin rahalompakon ja passin poveen ja lähdin ajamaan Hankoniemeen.” (s.25).
 
Kajanderin Eurooppa -kuvaus on riemastuttavaa lukemista nyt.
 
Sanotaan, että kirjasto on kansakunnan muisti. Nyt kirjastot ovat koronaepidemian takia kiinni. Onhan sinulla kirjoja kotivarana?
 
Eeva-Liisa Niinioja
Kyläaktiivi

Nyt emme kokoonnu harrastamaan, voi virus! Haastankin muistelemaan netissä. Missä olet ollut mukana niin, että Ryttylään on syntynyt jotain uutta?
Aloitan kertomalla kylätoimijoista.
 
Ulkoilmatilaisuuksia yhdessä
 
Vuoden kierron juhliminen ulkosalla on perinne:
 

• Ykslammin iso pulkkamäki on 20 vuotta pidetty talkoilla vapaana kasvullisuudesta.  Laskiaisriehassa taaperot ovat saaneet laskea mäkeä ja kaikki ulkoilijat nauttia herkuista nuotion ääressä ja laavulla.

 

• Vapputapahtuma asemanpuistossa on koonnut kyläläiset juttelemaan, herkuttelemaan simalla ja munkeilla, pikku ostoksille, pihapelejä pelaamaan ja pelastustaitoja oppimaan.

 
Koulu ja joki sydämenasioita
 
Koulu on kylän sydän, sanotaan, ja kyllä sen puolesta olemme huolta kantaneet.  Ryttylän uudessa koulussa onkin sitten myös kylän toimijoille tilaa järjestää kokouksia.
 
Punkanjoen kunnostaminen on pitkäaikainen toive.  Jos vieraskasvit saadaan joelta pois, se on panos myös ilmastonmuutoksen hidastamiseen. Kasvien monimuotoisuus säilyy joen rannoilla.
 
Mukaan uuteen tiimiimme!
 
Kyläyhdistyksellä on vuorossa vuosikokous. Se siirtynee nyt todennäköisesti koulun tulevan lukuvuoden alkupuolelle. Valitsemme silloin uuden hallituksen. Tulisitko sinä tiimiimme, joka luo taas uutta ja uusia muistoja? Nyt on aikaa harkita.
 
Eeva-Liisa Niinioja
Kyläaktiivi
​

​​Punkanjoki ja asiat etenevät verkalleen. Vettä oli joessa totuttua enemmän jonkin aikaa. Se herätti kylässä keskustelua.
 
Sateinen marras-helmikuu on nostattanut pohjavesiä. Helmikuun sateet nostivat kahteen kertaan tulvaveden alavalle ns. Riihiviidan peltoaukealle. Näin kuvasi Punkanjoen perkausyhtiön päätoimitsija Juhani Rahkonen tilannetta.
 
Punkanjoen perkausyhtiö
jatkaa valmistelutöitä
 
Ryttylän alueen perkaushanke on edelleen valmistelutyön alla. Aika rientää ja tällaisessa projektissa esim. yksi kuukausi on todella lyhyt aika, Juhani Rahkonen tiivisti.
 
Perkausyhtiö kävi Punkanjoen uoman olosuhteet päästä päähän läpi tammikuun lopulla. Tämä tehtiin yhdessä ulkopuolisen asiantuntijan ja neuvontajärjestön edustajan kanssa. Perkausyhtiön toimikunta kokoontunee Juhani Rahkosen tilannekatsauksen mukaan maaliskuussa.
 
Ranta-alueiden maanomistajilla
mahdollisuus avustukseen
 
Ryttylän kyläyhdistys on saanut viestejä kunnasta, että voisimme hakea Vanajavesikeskukselta avustusta. Minusta tämä avustus voisi olla Punkanjoen ranta-alueiden maanomistajille parempi mahdollisuus. Avustusta voivat hakea yksityishenkilötkin, jos hanke on yleishyödyllinen. Erityisesti toivotaan ehdotuksia hankkeista, jotka vähentävät vesiin aiheutuvaa kuormitusta tai eroosiota.
 

• Avustus on enintään 70 % hankkeen kokonaiskustannuksista
• Rahoitus on ollut 300 € - 2500 €

 
Kyläläisillä viideltä vuodelta
talkootöitä takana
 
Viisi vuotta sitten Ryttylän kyläyhdistyksen aloitteesta järjestettiin maastokäynti Punkanjoella. Hämeen ELY-keskus tutki tilanteen ja totesi lausunnossaan, että Punkanjoki kannattaa kunnostaa.  Kyläyhdistys on tiedottanut siitä aktiivisesti. On järjestetty joesta valokuvauskilpailu, piirustuskilpailu ja näyttely sekä visat. Punkanjoen kunnostamissuunnitelma valmistui Vanajavesikeskuksessa vuonna 2017. Sen tekemisessä olimme mukana. Sitten alkoikin odotus.
 
Syksyllä toivoin tässä blogissa yhteistä palaveria. Sitä ei ole ehditty järjestää. Olisiko se merkki siitä, että asiantuntijoiden aika menee Punkanjoen kunnostamisen valmisteluun? Mietin kyllä sitäkin, onko kyläyhdistyksen osuus Punkanjoen kunnostamisessa jo päättynyt.
 
Eeva-Liisa Niinioja
Kyläaktiivi

Mitä Hausjärven kunnanjohtaja Pekka Määttänen vastaa Ryttylän tonteista kiinnostuneelle perheelle, joka kysyy kulkuyhteyksistä? Pyysin kommentin.
 
Pekka Määttänen vastaa:
​Ryttylästä on kohtuulliset yhteydet ympäri Suomea. Esimerkiksi junalla Riihimäkeen 7 min., Hämeenlinnaan 15 min. ja Helsinkiin tunnissa.
Lisäksi on bussiyhteys Ryttylä-Riihimäki sekä Ryttylä-Oitti. Tämän lisäksi palvelulinja ajaa kerran viikossa Ryttylästä Riihimäelle.
Minä voisin asua Ryttylässä ja käydä töissä junalla. Autoa en välttämättä tarvitsisi.
 
Kaupunkilähiö vai maalaiskylä?
 
Pohdin Ryttylän kulkuyhteyksiä minäkin. Odotuksiin saattaa mielestäni vaikuttaa, pitääkö kyläämme Riihimäen lähiönä vai Hausjärven kylänä.

• ”Lähiö-ryttyläläinen” odottaa täällä olevan kaupungin palvelut, mutta ruokaostokset hän tekee kaupunkikeskustassa.
• ”Maalaiskylä-ryttyläläinen ” tyytyy kohtalaisiin kulkuyhteyksiin. Aseman ja kodin välinen sopiva kävelymatka on hänestä hyvä mahdollisuus liikuntaan.

 
Ovatko palvelut taattuja?
 
Riskillä täällä maalaiskylässä asumme. Palveluiden jatkuminen ei ole taattua. Parhaiten ne säilyvät, kun käytämme niitä silloin kun mahdollista.
On kuitenkin yritettävä ennakoida tuleva tilanne. Millaisia ovat perheen työt, harrastukset ja eläkepäivät? On sitten vaan valittava, milloin niitä omia autoja on yksi, kaksi tai ei ollenkaan.
 
Eeva-Liisa Niinioja
Kyläaktiivi