Veijo Meri on kuvassa maisemassa, josta hän on kirjoittanut tarinoita. Haluaisin tehdä sinne vielä retken. Lähtisin Ryttylästä Kolmilammintietä.
 
Kivikaudella täällä jo asuttiin
 
Pysähtyisin katsomaan, missä on Ali-Lampilan kivikautinen asuinpaikka ennen kuin kääntyisin Kolmilammille mäkeä ylös. Peltotien päässä saarekkeessa asuinpaikka on ollut. Mistä tiedän? Ryttylän osayleiskaavaa valmisteltiin vuonna 2003 ja kylässä tehtiin myös museoviraston arkeologinen inventointi. Kaava ei valmistunut, mutta arkeologinen selvitys kyllä. Sieltä tieto ja retkikohteisiini sopiva kartta.

 
Kolmilamminmäki ja Kolmilammit on osa Someronvuorta. Janakkalan puolella on ollut mainio Latumajan luontopolku, jonka mielelläni kiertäisin, mutta polku on tallella ilmeisesti vain paikallisten muistoissa. Olen kyllä käynyt kerran omin päin etsimässä Pottisuon ja uhrilähteen.
 
”Kolmilammi” on Valkeelampi
 
Kolmilammin tanssilava on kuulu. Rannassa on uimapaikka, jossa minäkin kävin uimakoulun. Lammella on oma nimi, Valkeelampi. Ne kaksi muuta ovat Mustalampi ja Suolampi.
Valkeelampi on arkeologien mukaan ollut kultti- ja tarinapaikka. Museoviraston tutkija on kirjannut:

• Lammesta kerrotaan löydetyn rahaa, mutta tarkempia tietoja tapauksesta ei ole. Ali-Lampilan talossa kerrottiin, että kirjailija Veijo Meren isoisä olisi pikkupoikana komennettu hakemaan lammesta sammasvettä ja heittämään veteen kolikoita maksuksi. Tarinan mukaan vesi tuli haetuksi, mutta kolikot vaihtuivat karamelleihin Turkhaudan kyläkaupassa.

 
Uittamon ohi ja Turkhaudalta takaisin
 
Palaisin retkeltäni keskiaikaista Hämeen tietä, nykyistä Hausjärventietä. Ennen Puujoen siltaa on Uittamon tila, Veijo Meren isän kotitalo, jossa kirjailija vietti lapsena ja nuorena paljon aikaa ja kuunteli tarinoita.
 
Turkhaudan kautta tulisin Ohikulkutietä takaisin. Jos olisin liikkeellä kesäaikaan, pysähtyisin Ryttylässä lähtöpaikkani, Kolmilammintien, tuntumassa ja toivoisin, että kesäkahvila olisi avoinna. Sulattelisin herkkuja ja retken vaikutelmia. Sen jälkeen voisinkin lukea uudelleen Veijo Meren romaanin Suku.
 
Eeva-Liisa Niinioja
Kyläaktiivi
​
Kirja, josta olen saanut virikkeitä ja pääotsikon alle kuvan. Hannes Sihvo – Risto Turunen: Veijo Meri Täynnä liikettä, Kirjapaino Raamattutalo Oy, Pieksämäki 1998

 

Kakslammin luonnonsuojelualueen reunalla, Ryttylän Kirin majan takana, näkyy alueen kaksoisrooli. Luonnonsuojelualue on aktiivisessa ulkoilukäytössä.
 
Sorakuopasta suojelualueeksi
Kaksoisroolia selvittää Vuokon luonnonsuojelusäätiön Pertti Nupponen Ruduksen kiinnostavalla videolla. Ruduksen entinen Ryttylän soranottoalue on nyt Kakslammin luonnonsuojelualue.
Pertti Nupposen mukaan tämä on alue, jossa on harvinaisia kasvilajeja, joita pitää hoitaa. Tärkeätä on pitää maan pinta avoimena ja se pysyy parhaiten avoimena, kun alueella liikutaan paljon.
Metsikössä majan takana on valmisteilla petankkipaikka, jonka takana näkyy valoisa hiekkatie. Ei voisi kuvitella olevansa sorakuopan maisemissa, jossa paahteessa viihtyvät omat lajinsa.
 
 
Ykslammin ulkoilualuetta kaikki?
 
Hausjärven kunnan sivuilla www.hausjärvi.fi kohdassa Kartta on lueteltu alueen tarjonta haulla Ykslammin ulkoilualue.
Lähinnä perinteiset paikat ovat Ykslammin puolella: uimaranta, kuntoilulaitteet, avanto, kuntorata, hiihtolatu, pulkkamäki ja laavu. Uudemmista on tällä puolella beach volley -kenttä.
Kakslammin puolella on frisbeegolfrata (18 väylää), kuntoportaat (195 askelmaa) ja valmisteilla oleva petankkikenttä.
 
 
Luontopolku tulossa, entä opaskartta?
 
Luontopolkua odotan, minne tuleekin. Kesällä valmistuu.
Ryttylän Kirin sihteeri Juhani Ahtinen kertoo tuoreita tietoja:

• Luontopolun avajaiset on suunniteltu pidettäväksi torstaina 24.6.2020.

Juhani Ahtinen tuo aiheellisesti esiin alueen näköalapaikkaa:

• Näköala portaiden yläpäästä Turkhaudan suuntaan on huikea. Toiveessa on ollut, että portaiden lähelle mäen korkeimmalle kohdalle hankitaan penkki sekä panoramakyltti, josta voi tunnistaa lähiseudun mäet.

 
Toivon, että pian tulisi myös koko aluetta esittävä liikkujan kartta. Maanmittauslaitoksen maastokartta on alueen tarjontaan nähden köyhä, ei oikein käy opaskartaksi.
 
 
Eeva-Liisa Niinioja
Kyläaktiivi
​

Miten Ryttylän Ykslammi on syntynyt? Miten syvä se on? Näitä on arvailtu. Googlasin ja löysin vastauksia yllättäen Hausjärven järvitutkimuksista.
 
”Ykslammi on syntynyt hiekkaharjussa olevaan kuoppaan, mahdollisesti suppaan. Lampeen ei laske ojia, eikä lähde ojia, joten lampi saa vetensä pääosin hiekkaharjusta suotautuvista vesistä. ”
Lampi on tutkimuksen mukaan syvimmästä kohdastaan 11 metriä.
Ei Ykslammi olekaan lähde eikä niin syvä kuin me monet ajattelimme.
 
Lampi ja harju
Harju tarvittiin Ykslammin syntyyn. Siis jääkausi.
Mannerjäätikön sulaessa on sen sisällä ollut kookkaita tunneleita, joissa jäätikköjoet kerrostivat kiviainesta.  Kun jää perääntyi, syntyi harjuja.
Harjusta suodattuu myös tämän Ykslammin vesi.
 
Entistä hyötykäyttöä
 
Muistan ajan, jolloin Ykslammi oli muussakin kuin vapaa-ajan käytössä. 
Talvella oli lammessa avanto, josta maitotaloihin sahattiin jäälohkareita, kun ei vielä ollut koneellista jäähdytystä.
Kesällä pestiin laiturilla mattoja, kunnes se kiellettiin.
 
Nyt ulkoilualueena
Ykslammi harjuineen on Hausjärven kunnan omistuksessa ja meillä virkistyskäytössä. Nyt alueella on uimaranta, pururata ja frisbeegolfrata.  Avantokin siellä on. Uimareille.
Hausjärven kunta ja Ryttylän Kiri ovat kehittäneet aluetta yhteistyössä. Toivottavasti hyvä toimintamalli jatkuu.
Tärkeintä on, että Ykslamminmäen hiekkaa ja soraa ei myydä.  Jos tämäkin harju kuljetettaisiin sorarekoilla pois, niin silloin kuivuisi Ykslammi. Mistä sinne enää vettä suodattuisi?
 
Eeva-Liisa Niinioja
Kyläaktiivi
Harjujen synty kuvattu kirjassa Harjujen Hausjärvi, Kotiseutukirja 1, Hausjärvi-Seura ry., Riihimäki 199

Lähikaupat ovat tärkeää palvelua, josta olen kiitollinen - enkä yksin minä.  Ryttylässä meillä on kaksi kauppaa, sopivasti kummallakin puolen kylää. Hausjärven kaikilla kylillä ei ole yhtä hyvä tilanne. Oitissa on nyt yksi kauppa, Hikiässä ja Monnissa ei yhtään.
 

• No, me vanhat ryttyläläiset muistamme, että Ryttylässä on ollut aikoinaan peräti neljä kauppaa.

Mutta silloin täällä oli paljon työpaikkoja, isot perheet ja vähän autoja, joilla hakea ruoka Riihimäestä.
 
Vanhan ajan kauppaa puolin ja toisin
Blogin kuva vuodelta 1960 kertoo Saarisen vanhasta kaupasta ja tutuista myyjistä tiskin takana. Omien ostosten jälkeen minun piti kesäisin myyjältä kysyä, tuleeko huomiseksi vihannestilausta. Meidän perheemme oli lähiruuan tuottaja siihen aikaan.
Nyt olen Saarisen asiakas, koska asun lähellä. Jos asuisin toisella puolen kylää, olisi Sale minun lähikauppani.
 
Onko väliä, missä kaupassa käy?
 
Miksi kannattaa suosia oman kylän kauppaa? Ilman muuta, jos ei ole autoa. Mutta autonomistajankin siltä varalta, että hän ei saa enää ajokorttiaan uusituksi.  Jos ei silloin olisi omaa kyläkauppaa, vaihtoehto olisi tilata ruuan kotiinkuljetus kauempaa.
 
Itse joudun tilaamaan ruuan kotiinkuljetuksena jo nyt, hyvissä voimissa, mutta poikkeusolojen takia. Viikon ruuan tilaaminen sujuu kyllä hyvin, sillä tiedän oman kaupan valikoiman.
 
Normaalioloissakin voisin käydä kaupassa kerran viikossa. En edes ajattele vaihtoehtoa, etten kävisi kyläkaupassa ollenkaan. Se heikentäisi elämänlaatuani.
 
Eeva-Liisa Niinioja
Kyläaktiivi