Puujoki virtaa hiljalleen Ryttylän pohjoisosassa, ja niin se on tehnyt jo tuhansia vuosia. Joen uoma on kapea ja ruohottunut, ja virratessaan läpi savisten peltomaiden vesi saa ruskeansamean värin.
 
Vaatimattomuudestaan huolimatta Puujoki on tärkeä keidas muuten vähävesistöisellä seudulla. Kalastajat ja veneilijät ovat aina kulkeneet joella, ja uimarit virkistäytyneet sen viileässä vedessä. Niin tekevät ryttyläläiset edelleenkin.
 
Mistä tulee joen nimi?
 
Puujoki saa alkunsa Lammin Pääjärvestä ja päätyy Janakkalan Kernaalanjärveen. Joen nimen voisi olettaa viittaavan puun uittoon. Nimistöntutkijat ovat kuitenkin päätelleet, että joen nimi on niin vanha, ettei selitys ole mahdollinen. Nimi Puujoki tavataan asiakirjoissa jo 1400-luvulla.
 
On oletettu, että sana puu tässä tapauksessa tarkoittaa vettynyttä puuta, hakoa, joita on ollut joen pohjassa ja rannoilla.
 
Asutus levisi jokea pitkin
 
Puujoki on ollut kautta historian seudun väestölle tärkeä kulkuväylä.
 
Kun asutus muinaisen eräkauden aikana alkoi levitä Hämeen sydänmailta kauemmas etelään, kulkureitteinä olivat luonnollisesti vesistöt.
 
Puujokea pitkin pääsi Vanajan seudulta etelään asumattomille eräalueille. Vähitellen asutus levisi näin Hausjärvenkin takamaille.
 
Ryttylän seudun nimistössä on tutkijoiden mukaan merkkejä eräkaudesta. Vanhat nimet Pirttisaari ja Majamäki viittaavat tilapäiseen oleskeluun eräalueella ennen kuin asutus vähitellen vakiintui.
 
Novgorodilaiset Puujoen reitillä
 
Ikivanhasta kulkureitistä on todisteena myös kertomus novgorodilaisten sotaretkestä Hämeeseen vuonna 1311.
 
Novgorodin kronikka kertoo, että meren yli tultuaan sotajoukot etenivät ruhtinas Dmitri Romanovitsin johdolla sisämaahan jokien kautta. Lopuksi joukot etenivät jokea pitkin Vanain linnaan, jolla lienee tarkoitettu Hakoisten linnaa Kernaalassa. Kolmen vuorokauden piirityksestä huolimatta linnaa ei saatu valloitetuksi.
 
Tulvistaan tunnettu joki
 
Puujoki oli ennen herkkä tulvimaan. Tulviminen johtui vähäisestä korkeuserosta ja virtaamasta koko joen matkalla.  Myöhemmät ruoppaukset ja koskien perkaamiset ovat hillinneet tulvimista ja muuttaneet joen virtausta.
 
Tulvista oli sekä haittaa että hyötyä, entisaikaan enemmänkin hyötyä.
 
Joen rannoilla oli aikoinaan niittyjä, joihin kevättulva ulottui. Tulva toi mukanaan lietettä, jossa oli paljon ravinteita. Nämä joen rannoilla olevat niityt olivat kaikkein rehevimpiä, viljavimpia ja halutuimpia. Niistä syntyi kiistoja, niiden omistuksesta jopa riideltiin ja käräjöitiin kylien ja talojen kesken.
 
Enää ei Ryttylässä niityistä riidellä, sillä oman kylän jokien virkistysarvo ymmärretään ja niistä pyritään pitämään huolta.​

Ritva Lantz
Entinen ryttyläläinen
 
Lähteitä
Oiva Keskitalo: Hausjärven historia
Lasse Toivola: Hausjärvi, kotiseutu 4
Suomalainen paikannimikirja

Punkanjoki odottaa kunnostusta.
 
Kolme vuotta sitten valmistui Punkanjoen kunnostussuunnitelma. Hankkeessa olivat mukana

• Punkanjoen perkausyhtiö,
• Ryttylän kyläyhdistys,
• Hämeen ELY-keskus,
• Hausjärven kunta ja
• Vanajavesikeskus.

 
Ryttylän kyläyhdistys toivoi kunnostussuunnitelman valmistuttua, että Punkanjoen perkausyhtiö ottaa vetovastuun kunnostuksesta. Perkausyhtiöllä on lupa ja velvoite uoman auki pitämiseksi.
 
Perkausyhtiö valmistelee hanketta
 
Perkausyhtiö onkin näinä vuosina jo valmistellut Punkanjoen kunnostusta, vaikka verkalleen.
 
”Taustalla kuitenkin on tapahtunut kaikenlaista. Nuo perkausyhtiön tekemät valmistelut ovat työläitä, vaikka ne eivät tosiaan suurelle yleisölle kuulu eikä näy”, toteaa vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Vanajavesikeskuksesta.
 
Koronakin on tietenkin haitannut.
 
”Korona vaikutuksineen on todella laimentanut ja lykännyt perkaushankettakin, mutta se ei ole lannistanut sitä”, Juhani Rahkonen Punkanjoen perkausyhtiöstä sanoo.
 
Syksyn aikana on jatkettu selvityksiä
 
Selvitystyöt ovat jatkuneet syksyn mittaan eri ryhmien kanssa. On ollut työryhmäkokouksia, urakoitsijoiden arvioita, tehty avustus- ja tukihakemuksia.
 
”Tällainen vaikean maaston perkaushanke on vienyt ja vie todella aikaa. Toivottavasti hiljaa hyvä tulee, Juhani Rahkonen tiivistää. Hän tarkoittaa vaikealla maastolla kylästä läpimenoa.
 
” Punkanjoen perkausyhteisön päättävä taso kokoontuu nyt marras-joulukuussa. Jos vihreä valo toteutukselle syttyy, niin tavoitetila on perkaushankkeen toteuttaminen 2021 aikana. Vaan se on niin monesta tekijästä kiinni”, hän toteaa.
 
Tiedottamista hankkeesta odotetaan
 
Julkisuudessa on näkynyt tietoja Teuronjoen-Puujoen hankkeista. Punkanjoen hanke on samaa vesistökokonaisuutta.
 
”Monella rintamalla etenemällä molempien tilaa tässä kehitetään eteenpäin, Suvi Mäkelä Vanajavesikeskuksesta sanoo.
 
Pientä kateutta kyllä huomaan itsessäni. Minusta on alkanut tuntua, että Teuronjoen-Puujoen hankkeissa edetään ihmeen ripeästi. Olisiko Punkanjoen hankkeessa pitänyt tehdä jotain toisin? Ehkä ei. Tai ehkä tiedottamisessa.
 
Milloin Punkanjoen perkausyhtiö arvelee, että sen olisi sopiva aika tiedottaa kunnostushankkeesta?
 
”Kun päätökset hankkeesta on tehty ja urakointitarjoukset saatu, niin sen jälkeen uskaltaa jo tiedottaa kyläläisille ja vaikka paikallislehdille”, Juhani Rahkonen arvioi.

Meillä ryttyläläisillä on käytössämme palvelu, jonka 2570 jäsentä seuraa tapahtumia 1800 asukkaan kylässä. Siis Facebookin Ryttylä-ryhmä.
 
Yhteenkuuluvaisuuden osoitus
 
”Ryttylä-ryhmän fb sivusto on todella elävä ja seurattu foorumi. Merkille pantavaa on, miten suuri joukko sivuston aktiiveista on työn, opiskelun tai muun syyn kautta joutuneet synnyinkylänsä jättämään. Tämä kertoo syvästä siteestä ja yhteenkuuluvaisuuden tunteesta tähän ihmisläheiseen yhteisöön.”
 
Näin eräs ryhmän jäsen arvioi maaliskuussa 2018, kun Ryttylä-ryhmässä oli 1756 jäsentä.  Ryhmän alkuvuosista muistan, että se oli hyvin vaatimaton, muualla opiskelevat nuoret kyläläiset siellä toisilleen huhuilivat. Nyt ryhmän oletetaan jopa edustavan kylää. Esimerkiksi Hämeen Kylät ry on jäsenenä.
 
Ryhmä on julkinen. Kaikki voivat päivityksiä lukea, mutta vain jäsenet kommentoida.  Uutisvirta etenee nyt aika nopeasti. Onneksi on hakutoiminto, jolla löytää menneitä päivityksiä. Paikallishistoriaa nekin ovat.
 
Ryttylä-ryhmä on erityisen hyvä

• kyläläisten yhdyssiteenä, entisten ja nykyisten
• nopeassa tilannetiedotuksessa
• etsittäessä karanneita kissoja ja koiria
• kylän palveluja kiitettäessä ja moitittaessa

 
 
Missä ryhmä ei ole ihan yhtä hyvä?
 

• kun Hausjärven kunnalle annetaan palautetta, mutta ei otetakaan suoraan yhteyttä kuntaan
• kun vieraspaikkakuntalaiset yrittäjät tarjoavat palveluja, voiko niille löytyä täältä asiakkaita

 
Sosiaalinen media voi joskus olla epäsosiaalinenkin. Oikeastaan kuitenkin vielä suurempi riski on unohtaa, etteivät kaikki kyläläiset ole Ryttylä-ryhmän jäseniä. Kun on asiaa, heidät pitää tavoittaa muilla keinoilla.
 
Eeva-Liisa Niinioja
Kyläaktiivi

Ryttylän kylän historiassa vuosi 1920 on merkkivuosi. Silloin perusti hyttimestari Oscar Bergqvist lasitehtaan Ryttylästä hankkimalleen palstatilalle. Tehtaan taival eri omistajien hallinnassa ja johdossa kesti 41 vuotta, siihen asti, kun sen toiminta vuonna 1961 lopullisesti sulautui Riihimäen Lasi Oy:öön.
 
Vaikka tehdasta ei ole ollut Ryttylässä enää vuosikymmeniin, sen muisto tuntuu ja näkyy. Sen rakennuksia on jäljellä, siitä on jälki paikannimissä ja teiden nimissä ja ennen kaikkea vanhojen ryttyläläisten mielissä. Vuosikymmeniä tehdas tarjosi Ryttylän väelle työtä, toimeentuloa ja asuntoja. Parhaimmillaan sen palveluksessa oli 250 työntekijää.
 
Ensimmäinen lasitehdas
 
Ensimmäinen tehtailija Bergqvist yhtiökumppaneineen rakennutti keväällä 1920 tilalleen pienen tehtaan, jossa oli sulatto ja lajittelu- ja pakkaushuone. Varastotilat olivat ulkona.
 
Aluksi puhallettiin vain tölkkejä. Menekki oli kuitenkin huono, ja syykin selvisi. Uunia ei saatu riittävän kuumaksi, ja tavarasta tuli huonolaatuista. Jo talvella 1921 lasinpuhaltajat lähtivät pois, kun palkkoja ei pystytty maksamaan. Seuraavana kesänä yhtiö jätti konkurssianomuksen.
 
Uusi alku

​Lasitehdas heräsi eloon vuonna 1922, kun tehtaan suurin velkoja lasikauppias Harald Östenson osti sen tontteineen ja irtaimistoineen. Hän perusti uuden osakeyhtiön ja sai yhtiökumppanikseen insinööri Axel Sumeliuksen. Uuden tehtaan nimeksi tuli Ryttylä Glasindustri Ab – Ryttylän lasiteollisuus Oy. Näin luotiin pohja Ryttylän lasitehtaan tulevalle toiminnalle.
 
Ryttylän tehtaasta tuli eteenpäin pyrkivä teollisuuslaitos. Tiloja laajennettiin ja uusi lasiuuni ja hiomo rakennettiin. Ei tyydytty enää pullojen valmistukseen, vaan ryhdyttiin puhaltamaan myös apteekki- ja talouslasia. Ankaran hintakilpailun vallitessa asiakaspiiriä laajennettiin ja menekkiä edistettiin. 

1920-luku ja 1930-luku olivat tehtaan kehityksen ja laajentumisen aikaa. Hyttimestariksi oli tullut Oscar Karlsson, jonka suku työskenteli tehtaassa aina sen lopettamiseen asti.
 
Harald Östenson rakennutti itselleen talon Ryttylän keskustaan. Se palveli lasitehtaan seuraavienkin johtajien asuntona. Nykyään talo tunnetaan Koivupirttinä. 
 
Östensonin aikaan talon ympärillä oli kaunis puutarha istutuksineen ja paratiisiomenapuineen. Östenson vaimoineen harjoitti myös yritystoimintaa. Talossa oli hänen aikanaan kahvila ja leipomo.
 
Uusia tuulia
 
Harald Östenson kuoli vuonna 1930, ja uudeksi johtajaksi tuli Aarne Gillberg.
 
1930-luvun lopun suhdanteet lasialalla johtivat siihen, että lasiteollisuutta ryhdyttiin keskittämään. Lopputulos oli, että Ryttylän tehtaan osakkeet siirtyivät Riihimäen Lasi Oy:lle, ja vuonna 1941 yhtiö sulautettiin siihen kokonaan. Johtajana oli silloin A.P. Kolehmainen ja myöhemmin hänen poikansa Mikko Kolehmainen.
 
Uudet omistajat laajensivat Ryttylän tehdasta ja lisäsivät pullotuotantoa. Pullotulppien valmistusta varten perustettiin bakeliittiosasto.
 
Tehdas selvisi sotavuosien koettelemuksista, talvisodan aikana osuneesta pommista ja vuoden 1942 tulipalosta, joka tuhosi suuren osan tehdasta sekä läheisiä asuinrakennuksia. Tehdas rakennettiin nopeasti uudelleen ja toimintaa jatkettiin entistä tarmokkaammin vain lyhyen tauon jälkeen. Toiminta sai nyt entistä suuremman vauhdin, joka jatkui koko seuraavan vuosikymmenen.
 
1960-luvulle tultaessa suhdanteet muuttuivat. Ryttylän tehtaan toiminta lopetettiin vuonna 1961, ja lasinvalmistus siirrettiin Riihimäelle.
 
Ryttylän lasitehdas oli ollut kylän suurin työllistäjä. Sen yli 40-vuotinen historia kertoo Suomen teollistumisesta, jälleenrakennuksen ajasta ja alkavasta teollisuuden rakennemuutoksesta.
 
Ritva Lantz
Entinen ryttyläläinen
 
 
Lähteitä
Oiva Keskitalo: Hausjärven historia
Lasse Toivola: Hausjärvi - Kotiseutu 4
Saga Maria Valpas: Frans Oscar ja Hulda Maria Karlssonin vaiheita