Ryttylän kartanon päärakennus, jossa aikoinaanmyös kirjailija K.A. Tavaststjerna asui ja tutustui seutuun. Kuva: Eeva-LiisaNiinioja

Minua kiinnostavat paikat, joissa on oleskellut tarkkasilmäisiä kirjailijoita, Ryttylän kartanossa K.A.Tavaststjerna ja Uittamossa Veijo Meri.

Sujahdan kylärajan yli muualla sen kummempaa miettimättä, mutta Turkhaudan raja on toinen juttu.

Vanha Hämeentie ja Ryttylän kylätie

Keskiaikainen Hämeentie Turkhaudan halki oli valtatie. K-A Tavaststjerna kuvaa romaaninsa Kovina aikoina alussa Turkhaudan mäkeä ja hevosen rattaiden kääntymistä Ryttylän kylätielle, vuosi on 1867:

Mäen päällä oli tienhaara; leveämpi tie jatkui kylän kautta, eikä sen leveyttä suuresti enentänyt siihen yhtyvä kyläntie. Se oli suuri valtamaantie Helsingistä Hämeenlinnaan ja se vanha liikeväylä pysyi riippumattomana kylänteiden pienistä lisistä.”  

Oliko tuo kylätie jo yhdystie Turkhaudan valtatieltä Ryttylän kartanon ohi rautatieasemalle? Kenraalikuvernööri oli vuonna 1863 velvoittanut hausjärveläiset rakentamaan yhdystien.

Kirjailija Hannes Sihvosta vanha Hämeentie ”on pitkälti Veijo Meren koko maailmankuvan perustie”.

Etelähämäläisyyttä ilman rajoja?

Kyltti Ohikulkutiellä Ryttylän kohdalla.



​Turkhauta on keskiaikainen markkinapaikka Miinan monttuineen.  Siellä Hannes Sihvo tarvitsi neuvoa, pääsikö Ryttylästä radan vartta Vanantaakse. Hän poikkesi läheiseen Iisakin baariin kysymään tietä. Paikalliset ”seitsemän veljestä” siellä kaljoittelivat, Sihvo pyysi kahvin. Musta baarimikko sai siitä shokin, Sihvo kyllä kahvinsa. Paikalliset neuvoivat tietä tavalla, joka Sihvosta oli ”posketon show”. Hän näki siinä etelähämäläisyyttä ”mitä niin Aleksis Kiven tyypit kuin Ryttylän koomikko Leo Jokela -vainaa edustivat”.

Vakavaa asiaa vielä loppuun: Hannes Sihvosta ”uudet tiet rikkovat niin, että niissä sekoaa aina se, joka etsii mennyttä”.  Mietin, miten Ohikulkutie kulkee ohi Ryttylän. Vanha kyläkeskus on piilossa.

Kyläportti Ohikulkutiellä



Eeva-Liisa Niinioja
Kyläaktiivi

LÄHTEITÄ
Hannes Sihvo, Turkhaudan neekeri – Veijo Meren valtatieltä ja syrjäpoluilta (1998). Julkaistu teoksessa Vanhoilla urilla, toimittaneet Pekka Laaksonen ja Risto Turunen, Tampere 2001
K.A.Tavaststjerna, Kovina aikoina: kertomus Suomen viimeisten nälkävuosien ajoilta, ilmestyi suomeksi 1892, suomentaja Juhani Aho