Ryttylän Punaisen Ristin talkoissa syntyysidetarpeita, Jaakko Ketola näkyy kuvan vasemmassa yläkulmassa.

Kun Ryttylässä takavuosina tarvittiin lääkäriä, taikasana oli Ketola. Oli vaiva pieni tai suuri, Ketolaan turvauduttiin. Odotushuoneeseen voi mennä jonottamaan ja kotikäynnitkin onnistuivat.

Jaakko Ketola teki Ryttylässä pitkän elämäntyön. Koko kylän väki tuli hänelle tutuksi ja nimi Ketola olikin kyläläisille yhtä kuin lääkäri.

Ketolan yksityisvastaanotto sijaitsi Punkanojan sillan lähellä olevassa talossa. Jaakko Ketolan isä, merikapteeni Johan Waldemar Ketola, oli ostanut tilan vuonna 1911 kartanon maista, kun perhe muutti Helsingistä Ryttylään.

Itse talo oli 1920-luvulla ostettu Karjalan kannakselta Terijoelta, purettu, kuljetettu Ryttylään ja pystytetty Ketolan maille. Terijokelaishuviloille tyypilliset lasiverannat purettiin, ja tilalle rakennettiin lääkärin vastaanottotilat, kun Jaakko Ketola aloitti lääkärintoimintansa Ryttylässä vuonna 1946.

Ketolan talo on siirretty Terijoelta ja kuvassa nyt tuntemassamme asussa.

Kunnanlääkärit Ryttylässä

Jo ennen Ketolan aikaa Ryttylässä oli päässyt Hausjärven kunnanlääkärin hoitoon. Ensimmäisenä kunnanlääkärinä, vuodesta 1916, Ryttylässä toimi K. Kahelin. Seuraavaksi lääkärinä oli Niilo Pesonen, josta myöhemmin tuli lääkintöhallituksen pääjohtaja. Ritolalaisia hoitivat myös Kai Antero Setälä ja Turo Niemi. Virkaa hoiti ajoittain myös Jaakko Ketola.

Kunnanlääkärin vastaanottotilat olivat ensin nykyisellä Mäkitiellä. Myöhemmin vastaanottoa pidettiin OnniPeltosen talossa, joka tunnettiin sittemmin Peltosen kahvilana.

Pikkulavantautiepidemia

Ryttylässä raivosi keväällä 1949 pikkulavantautiepidemia, paratyfus. Se sai todennäköisesti alkunsa saastuneesta maidosta. Tauti levisi nopeasti, ja sairastuneita tuli koko ajan lisää. Oli perustettava tilapäinen sairaala. Tilat saatiin koulukodin Alatalo-nimisestä rakennuksesta, joka sittemmin on purettu. Tässä rakennuksessa potilaat pidettiin täysin eristettyinä. Sairastuneita oli 90, ja sairaalan lääkärinä toimi Jaakko Ketola. Epidemia vaati myös yhden kuolonuhrin.

Terveydenhoidon vaikuttaja

Jaakko Ketola vaikutti monipuolisesti kyläisten ja koko seudun terveydenhoidon hankkeisiin. Hän oli mukana edistämässä apteekin perustamista Ryttylään. Apteekki saatiinkin vuonna 1948. Alkuun se toimi Siltalassa, nykyisen Cake Maman tiloissa. Ketolan aikana Ryttylään saatiin Terveystalo, johon rahoitusta tuli ruotsalaisilta kummikunnilta ns. sokerikruunuina. Ketola toimi myös lasitehtaan sairaskassan lääkärinä ja 1960-luvulla Riihimäen keskusvankilan lääkärinä. Ryttylän SPR:n toimintaan hän osallistui aktiivisesti.

Ritva Lantz
Entinen ryttyläläinen

Lähteenä
Keskitalo: Hausjärven historia
Saga Valppaan arkisto
Savolainen: Kyläkuvaus Ryttylästä (kuva Ketolan talosta)