​Isosorsimo uhkaa vallata Punkanjoen uoman ja jättipalsami joen penkat. Onko valmisteilla vastatoimia näiden haitallisten vieraslajien hävittämiseksi?

Olen seurannut joen tilaa ottamalla joka vuosi elokuussa kuvan Vanhan Kylätien sillalta eteläsuuntaan.  Harmaampi kuva on vuonna 2018 otettu, vihreämpi vuonna 2019. Vuodet eivät ole veljeksiä, mutta eikö näytä tänä vuonna uoma tukkoisemmalta kuin viime vuonna? Jättipalsamikin kukoistaa edelleen.

Miten jokea voisi kunnostaa?

Ryttylän kyläyhdistys ry on tehnyt aloitteellista yhteistyötä asiantuntijoiden kanssa. Tuloksia on.

Punkanjoen kunnostussuunnitelma valmistui kaksi vuotta sitten Vanajavesikeskuksessa. Punkanjoen perkausyhtiön päätoimitsija Juhani Rahkonen esitti silloin, että yhtiö mahdollisesti voisi toimia kunnostusprojektin vastuullisena vetäjänä.  Ratkaisevana hän piti ELY-keskuksen ja Vanajavesikeskuksen avustuksen määrää/osuutta sekä Hausjärven kunnan osallistumista.

Pallo on nyt perkausyhtiöllä

Punkanjoen perkausyhtiön tehtävänä on pitää joen uoma auki. Juhani Rahkonen kertoi  marraskuun 2018 tilannearvion perusteella, että perkausyhtiön on perattava alajuoksun osuus Ryttylässä parin vuoden sisällä. Osuus olisi enintään Puujoen ja rautatiesillan väli, noin 3 kilometriä. Maaliskuussa 2019 Juhani Rahkonen vahvisti, että tilanne on edelleen tämä.

Kunnan panos olisi tarpeen

Hausjärven kunta omistaa maata Punkanjoen rannoilla ja on perkausyhtiön osakas. Odotan, että kunta alkaa toimia Punkanjoen kunnostamiseksi ja vieraslajien hävittämiseksi. Nyt siihen on erityisesti syytä, kun kunta on kaavoittanut uuden Aurinkorannan asuinalueen niin, että siinä on Punkanjoen ranta-aluetta Ohikulkutien sillalta Puujokeen.

Kyläyhdistys otti vuosikokouksessaan 10.3. 2019 kantaa Aurinkorannan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. ja totesi, että Punkanjoen kunnostamisella kaunistettaisiin myös Aurinkorannan maisemia.

Hausjärven kunnan vastasi huhtikuussa 2019, että kunta on asemakaava-alueella merkittävin maanomistaja:  - Vesistöjen ja ranta-alueiden kunnolla lähimaisemineen on myönteinen vaikutus asemakaava-alueen tonttien kysyntään ja koko Ryttylän virkistyskäyttöön. Kehittämisasia saatetaan tiedoksi tekniseen toimeen.


Yhteinen tilannearvio – nyt!

Olisi aika kutsua koolle palaveri, jossa olisi mukana Punkanjoen perkausyhtiö, Vanajavesikeskus, Ryttylän kyläyhdistys – ja tietenkin Hausjärven kunta.


Eeva-Liisa Niinioja
Ryttylän kyläyhdistys ry:n sihteeri

​3.10.2019

Perkausyhtiö vastaa:
Punkanjoen perkaushanketta ei ole kuopattu

​Joen uoma ei varmasti kuroudu umpeen kylän kohdalla joen alajuoksulla, vesi löytää aina tiensä alajuoksulle päin. Mutta toki kasvillisuus pukkaa uutta joka kesä. Kasvillisuus on rehevimmillään ja runsaimmillaan juuri syyskuun aikaan, jolloin uomakin vähävetiseen aikaan näyttää aika poloiselta.
Perkausyhtiön kannalta vieraslajien poisto ei ole ykkösteema vaan joen uoman aukipito niin, että kuivatuskunto säilyy koko valuma-alueella Ryttylästä Kormuun.
Ryttylän maksimissaan vajaan kolmen kilometrin perkaushanke on edelleen vireillä. Osaavat ja asiansa hallitsevat perkausurakoitsijat käyvät jälleen kanssani lokakuun aikana tutustumassa kohteeseen.
Perkausyhtiön johtoryhmä kokoontuu urakoitsijakäyntien ja arvioiden jälkeen, jolloin päätetään tarjousten pyytämisestä mahdollisesti 2020 tapahtuvalle perkaukselle.
Totean, että koneellinen perkaus ei poista uomasta kattavasti vieraslajikasvustoa, mutta kyllä suurimman osan siitä. Perkausyhtiö ei voi ottaa vastuuta vieraslajien poistosta.
Mahdolliset ELY-avustukset tulevat olemaan tärkeä tekijä toteutuksessa.
Kokonaisuutta katsellen aitoina Punkanjoen perkauksen teknisinä ongelmina ovat todella pieni kaato (= olematon korkeusero viimeisen kuuden seitsemän kilometrin matkalla) sekä ahtaan taajaman läpimeno (esim. vanhan sillan ja ohikulkutien sillan väli). Ne edellyttävät todella perkausurakoitsijalta osaamista ja sopivaa kalustoa.

HTM-kohdan paalutus toteutettiin viime talvena vihdoin onnistuneesti, mikä merkitsi eroosion torjuntaa ja uoman aukipitoa.

Vuosi on näissä touhuissa lyhyt aika; suunnitelmat, päätökset, urakoitsijoiden saatavuus ja heidän kohdeaikataulunsa sekä sääolosuhteet.

Juhani Rahkonen
päätoimitsija
Punkanjoen perkausyhtiö

Mitä perkaus on?

Vesialueen pohjan ja/tai reunojen kaivaminen, jonka tarkoituksena on muun muassa

  • kuivatuksen parantaminen,
  • veden syvyyden lisääminen,
  • virtaaman parantaminen ja
  • liiallisen kasvullisuuden poistaminen


Punkanjoen perkausyhtiö

  • osakkaita ovat kaikki joen valuma-alueen kiinteistöt, pois lukien sivuhaarojen
  • yhtiön asioita hoitaa päätoimitsija ja 14 muuta toimitsijaa


Poimittu lähteestä Elina Laine: Vesienhoidon ja vesioikeudellisten velvoitteiden yhteensovittaminen, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Raportteja 59, 2017, s. 15, s. 29