Koko Suomi kaipasi iloa ja huvituksia raskaiden sotavuosien jälkeen. Ryttylän kylässä haasteen otti vastaan Ryttylän työväenyhdistys. Toimelias väki aloitti tanssilavan suunnittelun jo vuonna 1945. Lavalle löytyi nopeasti sopiva paikka Tiilitehtaantien varrelta.

Jo seuraavana vuonna saatiin talkootyönä tehty lava valmiiksi. Uusi tanssilava oli kovassa käytössä. Tanssi-iltojen lisäksi lavalla pidettiin juhlia ja kokouksia. Tuottoisa virvokemyynti täydensi mukavasti työväenyhdistyksen kassaa.  Lavalla esiintyivät tuon ajan kirkkaimmat tähdet ja orkesterit Viljo Vesterisestä Kipparikvartettiin ja Olavi Virtaan. Tanssilava houkutteli niin nuoret kuin vanhat musiikkia kuuntelemaan ja tanssikansaa ihmettelemään.

Seuraavalla vuosikymmenellä Ryttylän lavan suosio alkoi hiljalleen hiipua. Suuria orkestereita ei ollut enää varaa tilata eivätkä levytanssit houkutelleet. Väki kaipasi vaihtelua, ja lähiseudulle tuli uusia kilpailevia huvittelupaikkoja. Vielä 1970-luvulla yritettiin tanssitoimintaa piristää, kunnes se loppui kokonaan ja lava purettiin.

Luonnonkaunis Kolmilammi

Picture

Hausjärven Urheilijoiden johtokunta teki vuonna 1950 rohkean päätöksen. Päätettiin rakentaa Kolmilammille tanssilava. Urheiluseuran talous vaati kohentamista, ja tanssilavasta toivottiin pelastusta rahahuoliin.

Kun lava seuraavana vuonna talkootyöllä ja lahjoitusten avulla valmistui, rakentamispäätös osoittautui enemmän kuin onnistuneeksi. Kolmilammi koki valtaisan menestyksen jo ensimmäisenä kesänä. Juhannusjuhlissa väkeä oli 5000 ja tavallisissa tansseissakin usein yli 1000 tanssinhaluista pyörähtelijää. Suuri menestys toi paineita seuralle. Lavaa piti laajentaa ja kohentaa, puffettia ja sosiaalitiloja rakentaa, parkkipaikkaa laajentaa.

Vuosien varrella Kolmilammin lavankin suosio on vaihdellut. Suurimpien menestysvuosien aikana väkeä lavalle houkuttelivat kuuluisimmat tangontaitajat ja lavatähdet. Välillä hiljaisuus laskeutui Kolmilammille, kun tanssikansa suuntasi uusille lavoille. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että luonnonkaunis Kolmilammi on säilyttänyt vakaan aseman tanssijoiden suosikkina.

Kilpailua tanssikansan suosiosta

Eniten Ryttylän tanssilavojen suosiota horjutti 1950-luvun lopulla RPL:n rakentama Riutan suurlava. Syrjäiselle harjulle rakennetulle lavalle kuljetettiin tanssijat linja-autoilla Riihimäen keskustasta. Sinne suuntasi Ryttylänkin nuoriso kuuntelemaan ja ihmettelemään Suomen huippuorkestereita ja solisteja. Kun harvalla oli omia autoja käytössä, linja-auto toi tanssikansan kotiin vasta pikkutunneilla.

Urheiluseura Riihimäen Kiskon lava sijaitsi Riihiviidantien ja Lahdentien risteyksessä. Se oli pieni keskiviikkotanssien lava, jonne Ryttylästä saattoi polkaista pyörällä. Tansseja järjestettiin 1950- ja 60-luvuilla. Suosio hiipui suurlavojen paineessa, ja lava purettiin.

Ritva Lantz
Entinen ryttyläläinen


Lähteitä
Hannu Lukkarila, Hausjärven urheilijat 1929–1979
Soile Varis, Ryttylän työväenyhdistys 70 vuotta 1928–1998