Tänä vuonna tulee täyteen 13 vuotta, kun lähdin maailmalle Keski-Suomesta. 16-vuotiaana nuorena oli päästävä maalta pois, isompiin piireihin ja sieltä metsän keskeltä, betonitalojen ympäröimäksi.

Juna pysähtyi Keravalle ja opinahjo alkoi Järvenpäässä. Ensimmäiset 16 vuotta elämästä asuin 13 km päässä lähimmästä ruokakaupasta eikä koulumatkalla törmänny yhtiinkään liikennevaloihin. Nyt Keravalla asuessa liikennevaloja oli ja kauppaan matkaa 160m. Asfaltilla tiet päällystetty ihan rappukäytävän päähän ja näin ollen rullaluistelemaan pääsi suoraan ovelta. Keski-Suomessa sai kävellä luistimet repussa 2km, jotta pääsi edes asfaltille. Hieman epäilytti kumpi se tuntui oikealta loppujen lopuksi silloin. Olinhan haaveillu Kaupunginvaloista jo pitkään.

Etelä-Suomen sykkeessä seikkaillessani nuorena aikuisena, osui kohdalleni Keravan Kolli. Jonka matkaan lähtiessä, löydän itseni Ryttylästä.

Jotenkin oli aika siirtyä etäämmälle tuosta kaupungin hälystä ja pölystä. Siitä se asunnon etsiminen alkoi, jostain muualta kun Uudeltamaalta. Ryttylähän löydettiin kartalta, kun löytyi sopiva koti asuntomarkkinoilta viime syksynä.

Asunto oli se ensimmäinen oma-asunto ja olimme ihastuneita siihen. Vasta asunnon nähtyämme uskalsimme tutustua Ryttylään. Eihän se ollut kaukana oikeastaan mistään ja kaikki tarvittavat palvelut löytyi meille, nuorelle perheelle.

Työt oli jo hetken vienyt miestäni tänne Hämeeseen ja minä taas aloin selvittää mahdollisuuksiani työmaailmassa täällä. Hämeenalue olikin tuttua kummallekin, eikä matka Vantaalle päiviä kestäisi, jos sattuisi ikävä iskemään.

Kyläyhdistys tuli tutuksi omassa pihassa, juuri jotain sellaista mitä toivoin löytäväni. Pienen kylän touhua ja tapahtumaa. Koen kyläyhdistyksen koko perheen yhdistyksenä ja sellainen siitä meille on tulossa.

Näin ollen kiertotien kautta, olen hiekkatien päässä jälleen (lähempänä asfalttitietä kuitenkin mitä lapsuudessa), liikennevaloja ei tartte odotella mutta pihavaloja riittää. Takapihalta pääsee metsään ja ruokakauppa alle kilometrin päässä. Koti on täällä, Ryttylässä!

Keväisin terveisin,
Hallituksen jäsen ja Rahastonhoitaja
Emma Markkanen