Lähde: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/01/23/paaosassa-leo-jokela
”Sinä voit lähteä Ryttylästä, mutta Ryttylä ei lähde Sinusta”. Päteekö sanonta myös näyttelijä Leo Jokelaan (1927–1975), joka varttui Ryttylässä?
On moitittu, että Ryttylässä ei ole Leo Jokelan tietä tai että muuta kunnianosoitusta hänelle ei näy täällä. Minä tässä mietin, miten ryttyläläisyys mahdollisesti näkyi Leo Jokelassa. Pari juttua tuli mieleeni.
Mistä tuli papukaija G. Pula-ahon puhetyyli?
Vuosia sitten istuin Ryttylässä Vaarin baarissa. Yllätyksekseni kuulin papukaija G. Pula-ahon äänen. Arvelin, että radio on auki ja tulee jokin uusinta. Käännyin kuitenkin äänen suuntaan, kun en muistanut nähneeni baarissa radiota. Puhuja olikin paikallinen mies! Tuli mieleen, onko Leo Jokela omaksunut papukaijarooliin jotain Ryttylässä kuulemaansa puhetyyliä, vaikka G. Pula-ahoa on pidetty karskina stadin kundina.
Leo Jokelan muisto-ohjelmassa Yleisradiossa Spede Pasanen kertoo, miten G.Pula-ahon karski tyyli syntyi. Olisiko Leo Jokela voinut paljastaa muutakin! Kuunnelkaapa vaikka Papukaija G. Pula-aho ja sketsi Käkikello.
Ryttyläläisyys yhdistää - mutta ei aina
Veijo Meri muistelee esseessään ”Ihan lähelle emme näe”:
” Näyttelijä Leo Jokela oli kotoisin Ryttylästä, mistä minäkin tavallani. Isäni joutui valkoisena sotilaana viemään Jokelan veljeksiä, isienpolvea, Riihimäen vankileiriin. Matkalla kaikki masentuivat ja tulivat katumapäälle, niin Jokelan veljekset kuin samanikäinen saattajakin. Jokelan veljekset katuivat punakaartiin menoaan ja isäni ja toiset valkonauhaiset tätä vankileiriin viemistä. Päätettiin, ettei mennä eikä viedä vankileiriin. Jokelan pojat lähtivät omille teilleen ja vartijat palasivat kotiin”.
Vuoden 1918 sodasta tuo on jännittävä muisto.
Veijo Meri kertoo esseessään vielä, miten hän yritti tehdä tuttavuutta Leo Jokelan kanssa. Yritykset päättyivät siihen, että Jokela sai Meren nolostumaan karkealla vastauksella. Ihmettelin tätä kovin, mutta Leo Jokelan muisto-ohjelmassa haastatellut kertovat, että häntä oli vaikea lähestyä. Olisiko Leo Jokela ujona nuorena poikana Ryttylässä oppinut torjumaan vieraan karskisti?
Miten muistamme Leo Jokelaa Ryttylässä?
Etsin Leo Jokelasta ryttyläläisyyttä, mutta täytyy tunnustaa, että Palmu-elokuvien etsivä Kokki on suosikkini, vaikka en hänessä erityisiä kyläpiirteitä näe. Etsivä Kokin rooli oli Leo Jokelan uralle käänteentekevä. Sen perusteella hänet kutsuttiin Helsingin Kaupunginteatteriin näyttelijäksi.
Kannatan ajatusta Leo Jokelan näkyvästä muistamisesta Ryttylässä. Ehdotuksia tehtiin kaikkien aikojen tunnetuin ryttyläläinen? - keskusteluketjussa Facebookin Ryttylä-ryhmässä 30.9.2020. Auli Laine teki hyvän ehdotuksen:
Leo Jokela ansaitsisi ehdottomasti jotain muistamista. Tunnetusti yksi Suomen hienoimpia näyttelijöitä! Vaikka Leo Jokela -stipendi kouluun, vaatimattomalle mutta taitavalle oppilaalle…?
Voisiko kyläyhdistys olla tällaisen stipendin antaja? Näyttäisimme, että olemme Ryttylässä ylpeitä Leo Jokelasta. Oman kylän Chaplinista. Asiaa voi miettiä katsomalla vielä kerran etsivä Kokin ihanan ”Silimät tummat” -esityksen.
On moitittu, että Ryttylässä ei ole Leo Jokelan tietä tai että muuta kunnianosoitusta hänelle ei näy täällä. Minä tässä mietin, miten ryttyläläisyys mahdollisesti näkyi Leo Jokelassa. Pari juttua tuli mieleeni.
Mistä tuli papukaija G. Pula-ahon puhetyyli?
Vuosia sitten istuin Ryttylässä Vaarin baarissa. Yllätyksekseni kuulin papukaija G. Pula-ahon äänen. Arvelin, että radio on auki ja tulee jokin uusinta. Käännyin kuitenkin äänen suuntaan, kun en muistanut nähneeni baarissa radiota. Puhuja olikin paikallinen mies! Tuli mieleen, onko Leo Jokela omaksunut papukaijarooliin jotain Ryttylässä kuulemaansa puhetyyliä, vaikka G. Pula-ahoa on pidetty karskina stadin kundina.
Leo Jokelan muisto-ohjelmassa Yleisradiossa Spede Pasanen kertoo, miten G.Pula-ahon karski tyyli syntyi. Olisiko Leo Jokela voinut paljastaa muutakin! Kuunnelkaapa vaikka Papukaija G. Pula-aho ja sketsi Käkikello.
Ryttyläläisyys yhdistää - mutta ei aina
Veijo Meri muistelee esseessään ”Ihan lähelle emme näe”:
” Näyttelijä Leo Jokela oli kotoisin Ryttylästä, mistä minäkin tavallani. Isäni joutui valkoisena sotilaana viemään Jokelan veljeksiä, isienpolvea, Riihimäen vankileiriin. Matkalla kaikki masentuivat ja tulivat katumapäälle, niin Jokelan veljekset kuin samanikäinen saattajakin. Jokelan veljekset katuivat punakaartiin menoaan ja isäni ja toiset valkonauhaiset tätä vankileiriin viemistä. Päätettiin, ettei mennä eikä viedä vankileiriin. Jokelan pojat lähtivät omille teilleen ja vartijat palasivat kotiin”.
Vuoden 1918 sodasta tuo on jännittävä muisto.
Veijo Meri kertoo esseessään vielä, miten hän yritti tehdä tuttavuutta Leo Jokelan kanssa. Yritykset päättyivät siihen, että Jokela sai Meren nolostumaan karkealla vastauksella. Ihmettelin tätä kovin, mutta Leo Jokelan muisto-ohjelmassa haastatellut kertovat, että häntä oli vaikea lähestyä. Olisiko Leo Jokela ujona nuorena poikana Ryttylässä oppinut torjumaan vieraan karskisti?
Miten muistamme Leo Jokelaa Ryttylässä?
Etsin Leo Jokelasta ryttyläläisyyttä, mutta täytyy tunnustaa, että Palmu-elokuvien etsivä Kokki on suosikkini, vaikka en hänessä erityisiä kyläpiirteitä näe. Etsivä Kokin rooli oli Leo Jokelan uralle käänteentekevä. Sen perusteella hänet kutsuttiin Helsingin Kaupunginteatteriin näyttelijäksi.
Kannatan ajatusta Leo Jokelan näkyvästä muistamisesta Ryttylässä. Ehdotuksia tehtiin kaikkien aikojen tunnetuin ryttyläläinen? - keskusteluketjussa Facebookin Ryttylä-ryhmässä 30.9.2020. Auli Laine teki hyvän ehdotuksen:
Leo Jokela ansaitsisi ehdottomasti jotain muistamista. Tunnetusti yksi Suomen hienoimpia näyttelijöitä! Vaikka Leo Jokela -stipendi kouluun, vaatimattomalle mutta taitavalle oppilaalle…?
Voisiko kyläyhdistys olla tällaisen stipendin antaja? Näyttäisimme, että olemme Ryttylässä ylpeitä Leo Jokelasta. Oman kylän Chaplinista. Asiaa voi miettiä katsomalla vielä kerran etsivä Kokin ihanan ”Silimät tummat” -esityksen.
Eeva-Liisa Niinioja
Kyläaktiivi
Lähteitä
Pääosassa Leo Jokela, otteita muisto-ohjelmasta Yleisradiossa artikkelissa, joka julkaistu 23.1.2017 https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/01/23/paaosassa-leo-jokela
Veijo Meri, essee IHAN LÄHELLE EMME NÄE, ss. 284–293 esseekokoelmassa Julma prinsessa ja kosijat, Otava 1986
Kyläaktiivi
Lähteitä
Pääosassa Leo Jokela, otteita muisto-ohjelmasta Yleisradiossa artikkelissa, joka julkaistu 23.1.2017 https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/01/23/paaosassa-leo-jokela
Veijo Meri, essee IHAN LÄHELLE EMME NÄE, ss. 284–293 esseekokoelmassa Julma prinsessa ja kosijat, Otava 1986
RSS-syöte