Joulukuussa 2007 ajelen kohti Kiipulaa ja huomaan kyltin Ryttylä, hauska nimi ajattelen. Uudelleen näen kyltin kesäkuussa kun ole menossa kuntoutuksen toiselle jaksolle, enpä arvannut silloin mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Tuon viikon aikana ehdin tutustua lähi ympäristöön ja viimeinen sinetti ihastumiselleni hämäläiseen maisemaan oli katsellesani Leppäkosken Haukka kalliolta kumpuilevaa maisemaa ja sen väri loistoa.
Menee muutama vuosi ja niin olen muuttamassa Ryttylään heinäkuussa 2010. Lapset olivat muuttaneet kotoa pois ja minä toteutin haaveeni maalle muutosta. Täältä löysin sielun maisemani, töistä tullessa kun auton nokka kääntyy Riihiviidantielle ja pelto maisemat levittäytyvät eteeni, tunne saa edelleen minut onnelliseksi.
Ryttylä on hyvä kylä asua, täältä olen löytänyt uusia ystäviä, harrastukset, mainittakoon Ryttylän kyläyhdistys, Ryttylän Martat, ja Hausjärven Kivenhiojat. Vanhempani ovat maalta kotoisin, minulle oli tuttua entuudesta maalaiskylä ja sen elämän tapa. Minulla on karjalaiset juuret ja täältä olen löytänyt myös Hausjärven Karjala seuran ja sen toiminnan.
Sisaret ja ystävät jäivät suurelta osin pääkaupunkiseudulle, mutta Ryttylä on radan varressa ja hyvien yhteyksien päässä muutenkin, joten yhteyden pito ei ole ongelma.
Hiihtoladulle pääsee melkein suoraan kotipihalta, pyörällä pääsee huristelemaan maalaismaisemassa, tosin Hausjärvellä on huonosti kevyenliikenteen väyliä kuten omassa kylässämmekin.
Täällä ollessani minusta on tullut myös isoäiti. Olen onnellinen Henryn mumma, olen saanut näyttää hänelle maaseudun rikkautta, hän on saanut tutustua maaseutuun ja mm. maatilan eläimiin. Tänään viimeksi olimme Ryttylän Laskiaistapahtumassa yhdessä.
Olen siis onnellinen ryttyläläinen ja ylpeä siitä ja kylästä.
Päivi Savolainen
Ryttylän Kyläyhdistys Ry:n jäsenrekisterin hoitaja
RSS-syöte