Ryttylä
  • Etusivu
  • Ryttylän kyläyhdistys
    • Kyläyhdistyksen säännöt
    • Toimintakertomukset
    • Toimintasuunnitelmat
    • Kyläkokousten / vuosikokousten pöytäkirjat
  • Yhteystiedot
  • Jäsenasiat
  • Ajankohtaista
  • Blogi
  • Kuvia tapahtumista
  • Yhteistyö yhdistysten kanssa
  • Kouluprojekti
    • Aikajana
  • Kannanotto Ryttylän terveyspalveluista
  • Punkanjoen kunnostaminen
  • Aseman seudun kunnostaminen
  • Kyläkävelyt
  • Keskustelupalsta

Pietarin-rata ja Mikko-pappa

29/9/2020

2 Comments

 
Picture
Mikko Juntusen henkilökortti Viipurissa
Isäni isä Mikko Jantunen asui vinttikamarissamme Pomolassa. Sinne hän oli päätynyt sodan melskeissä, kun koti Viipurin Kolikkoinmäellä oli tuhoutunut.
 
Ennen Ryttylään muuttoaan Mikko oli kokenut elämässään monia vaiheita.
 
Kehityksen ja kurjuuden rata
 
Tänä syksynä on vietetty Pietarin-radan 150-vuotisjuhlia. Vaikka radan rakentamiseen liittyy kurjuutta, nälkää ja tauteja, sen valmistuminen on Riihimäen alueen merkkitapahtuma ja yksi seudun kehityksen alkupisteistä. Syrjäisestä Hausjärven kulmakunnasta alkoi kehittyä vilkas asemakylä.
 
Rata tuo mieleeni myös Mikko-pappani, jonka elämänpolku sivuaa Pietarin-rataa.
 
Rajan asukkaat Pietarin-kävijöinä
 
Rajan pinnassa asuneet karjalaiset kulkivat 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa kauppamatkoilla ja töissä lähellä olevassa Pietarissa. Itse asiassa tuon miljoonakaupungin elintarvikehuolto oli paljolti suomalaisten rajapitäjien varassa. Raja oli auki, kun kuuluttiin Venäjän keisarikuntaan.
 
Vuonna 1870 valmistunut Pietarin-rata vilkastutti myös Karjalan kannaksen elämää ja toi työpaikkoja. Koko rata Pietariin asti tuli Suomen Valtion Rautateiden omistukseen ja liikennöitäväksi. Henkilökuntakin oli suomalaista.
 
Pietariin töihin
 
Mikko oli yksi heistä, jotka lähtivät rajapitäjästä Pietariin työnhakuun. Siellä hän avioitui suomalaisen Olgan kanssa. Perhe perustettiin ja asetuttiin asumaan Udelnajaan.  Udelnaja oli – ja on edelleenkin – rautatieasema ennen Pietaria.
 
Pietarissa asui ja työskenteli 1900-luvun alussa kymmeniätuhansia suomalaisia. Tehtiin töitä tehtaissa, rautatieläisinä, nuohoojina, kultaseppinä, keittäjinä, palvelijoina jne. Mikko löysi töitä rautateiltä. Hän toimi asemamiehenä Udelnajassa ja radan päätepisteessä, Pietarin Suomen asemalla. Olga oli keittäjänä varakkaassa ruhtinasperheessä.
Picture
Pietarissa Suomen asema
Rauhattomuus lisääntyy
 
Pietari oli oikea suurkaupunki ja sulatusuuni. 1910-luvulla olot alkoivat muuttua rauhattomiksi. Lähestyttiin vallankumouksen aikoja. Järjestettiin lakkoja, salaisia kokouksia, kotitarkastuksia, ja santarmit valvoivat ja pidättivät epäiltyjä. Mikkokin oli osallistunut johonkin salaiseen kokoukseen, kertoo uutinen Karjala-lehdessä.
 
Olojen yhä vaikeutuessa Mikko perheineen muutti Viipuriin vuonna 1913.
 
Suomen itsenäistyttyä Mikko ehti perheineen asua Viipurissa kymmeniä vuosia ja toimia monessa ammatissa. Hän oli poliisivoimissa etsivänä, jahtasi kieltolain aikana pirtupoliisina salakuljettajia Viipurin lahdella. Torikauppaakin hän harjoitti Punaisenlähteen torilla.
  
Pitkän työuransa Mikko päätti 1950-luvulla Ryttylän lasitehtaan ”vormuvarastolla” lasimuottien puhdistajana yli 70-vuotiaana. Hän oli syntynyt vuonna 1878 ja kuoli 1953.
 
Ritva Lantz
Entinen ryttyläläinen
 
https://helsinkipietari150.vayla.fi/pitka-tie-radaksi-pietarin-radan-syntyvaiheet/
2 Comments
Kyllikki Kuoppakangas
29/9/2020 09:25:39 pm

mielenkiintoista !
Asuin tuon Pomolan lähellä v. 1973 asti.
Ikävää on nyt käydä katsomassa vanhojen lasitehtaan rakennusten rappiota.

Reply
Anneli Tourunen (Kärkkäinen)
18/12/2020 08:01:57 pm

Asuimme Pomolassa, kun synnyin 1953! Isäni oli Veikko Kärkkäinen, s.1919, joka teki ikänsä töitä sekä Ryttylän Lasitehtaalla että Riihimäen Lasi Oy.llä! Muistan Jantuset, Eerikäiset, Luukkoset, Aholat, Karlssonit, Kolehmaiset (johtajasuku).. Paljon muistoja. Kuljettiin tehtaan pihalla, kerättiin lasipaloja ( ei kai olisi saanut?) Siellä kasvoin Lasitytöksi, olen yhä. Onko mahdollisesti muita pomolaisia tai Lasilaisia linjoilla? Olisi kiva kuulla? Kaikkea hyvää Ryttylään! Toivottaa Piipa, (Anneli) Loimaalta.

Reply

Your comment will be posted after it is approved.


Leave a Reply.

    RSS Feed

    Kyläyhdistys

    Kirjoituksia Ryttylästä

    Arkisto

    January 2021
    December 2020
    November 2020
    October 2020
    September 2020
    August 2020
    July 2020
    June 2020
    May 2020
    April 2020
    March 2020
    February 2020
    January 2020
    October 2019
    November 2018
    October 2018
    July 2018
    October 2017
    March 2017
    November 2016
    October 2016
    April 2016
    March 2016
    December 2015
    November 2015
    September 2015
    July 2015
    June 2015
    May 2015
    April 2015
    March 2015
    February 2015
    December 2014
    November 2014
    October 2014
    September 2014
    July 2014
    May 2014