Ryttylä
  • Etusivu
  • Ryttylän kyläyhdistys
    • Kyläyhdistyksen säännöt
    • Toimintakertomukset
    • Toimintasuunnitelmat
    • Kyläkokousten / vuosikokousten pöytäkirjat
  • Yhteystiedot
  • Jäsenasiat
  • Ajankohtaista
  • Blogi
  • Kuvia tapahtumista
  • Yhteistyö yhdistysten kanssa
  • Kouluprojekti
    • Aikajana
  • Kannanotto Ryttylän terveyspalveluista
  • Punkanjoen kunnostaminen
  • Aseman seudun kunnostaminen
  • Kyläkävelyt
  • Keskustelupalsta

Ryttylän kartano ja keskiaikainen kylätontti samassa kuvassa

12/5/2020

1 Comment

 
Picture
Kartanon päärakennus Haltiala, opistorakennus ja väentupa Pirttilä rajaavat alueen, jolla on muinaisjäännös, Ryttylän keskiaikainen kylätontti.
 
Menen paikalle tutustumaan. Kylätontin alue näyttää suuremmalta kuin kuvittelin, ei tietenkään kylätaajamaksi suurelta.  Keskiaikaisia rakennusrivejä ei ole säilynyt, mutta mielikuvitusta voi käyttää.
 
Raittiusmiesten olutpanimo
 
Kartano kukoisti Granfeltien aikana 1801-1876. Kaikki ei kuitenkaan onnistunut. Suvussa oli raittiusmiehiä, jotka perustivat Punkanjoen rantaan olutpanimon, jotta väki saadaan eroon väkevistä juomista. Olut ei ollut onnistunutta. Panimo lopetettiinkin. Kartanon myöhempi omistaja Hugo Standertskjöld antoi purkaa rakennuksen ja käyttää sen hirret kylän ensimmäiseen koulurakennukseen, joka on edelleen käytössä, nyt kyläkirjastona.
 
Eivät Granfeltit minnekään kadonneet, vaikka Ryttylän kartanon myivät. Useat heistä ottivat sittemmin sukunimekseen Kuusi. Perinteet elivät. Raittiusmies A.A. Granfeltin pojanpoika Pekka Kuusi toimi Alkon pääjohtajana ja pyrki siihen, että kansa joisi viinan sijasta mietoja viinejä.
 
Kovina aikoina -romaani ajankuvana
 
Granfeltien kartanoajasta minua kiinnostaa eniten K.A. Tavaststjernan romaani Kovina aikoina.
Romaani kuvaa todella monipuolisesti kartanon elämää niin isäntien kuin palvelusväen ja torpparien kannalta. Se kertoo nälkävuosista ja alkaa vuodesta 1867.
En ole päässyt tietolähteistä varmuuteen, missä kirjailija tämän 1891 ilmestyneen romaaninsa kirjoitti. Joitakin vuosia hän asui Ryttylän kartanossa, äitinsä sukukartanossa. Hän siis oli Granfelteja.
Henkilöhistoria on kiinnostavaa. Helsingissä olen tavannut niin Pekka Kuusen kuin seuraavan polven Kuusia. Eipä tullut silloin mieleenkään, että ovat näitä ”Ryttylän Granfelteja” ja Tavaststjernan sukulaisia.
 
Eeva-Liisa Niinioja
Kyläaktiivi
 
LÄHTEITÄ:
K.A. Tavaststjerna, Kovina aikoina: kertomus Suomen viimeisten nälkävuosien ajoilta, ilmestyi suomeksi 1892, suomentaja Juhani Aho
 
Alueen omistaa Suomen Ev.lut. Kansanlähetys, joka on tuonut esille myös kartanoajan historiaa
1 Comment
Ritva Lantz link
14/5/2020 05:17:43 pm

Vuonna 1995 Lähetyskeskuksen alueella vietettiin Kartonopäiviä. Ohjelmassa oli myös Granfelt-Kuusi-suvun vaakunan paljastus. Paikalla oli Kuusen suvun edustajia akateemikko Matti Kuusen johdolla.

Reply

Your comment will be posted after it is approved.


Leave a Reply.

    RSS Feed

    Kyläyhdistys

    Kirjoituksia Ryttylästä

    Arkisto

    January 2021
    December 2020
    November 2020
    October 2020
    September 2020
    August 2020
    July 2020
    June 2020
    May 2020
    April 2020
    March 2020
    February 2020
    January 2020
    October 2019
    November 2018
    October 2018
    July 2018
    October 2017
    March 2017
    November 2016
    October 2016
    April 2016
    March 2016
    December 2015
    November 2015
    September 2015
    July 2015
    June 2015
    May 2015
    April 2015
    March 2015
    February 2015
    December 2014
    November 2014
    October 2014
    September 2014
    July 2014
    May 2014