Maisemakonttori kävelymatkan päässä juna-asemasta.
Sukuani on viisi polvea elänyt Ryttylän maisemissa, tosin 1960-luvulta useimmat vapaa-ajan asukkaina. Vetääköhän tämä maisema puoleensa aikanaan vielä kuudetta polvea?
Huomaan, että Janakkalaan houkutellaan citymaalaisia. Janakkalan sivuilla selviää: ”Citymaalaiset ovat kaupunkilaisia, jotka haluavat elää maalla, luonnon keskellä, mutta pitää kiinni myös kaupunkielämästä.” Taidankin tunnistaa citymaalaisen alkuja täällä. Korona-aikoina jälkipolvi Helsingistä on pyörittänyt välillä yritystään Ryttylän keskustassa olohuoneessaan ja ”matkustanut” sieltä ympäri maailmaa kokouksissa.
Huomaan, että Janakkalaan houkutellaan citymaalaisia. Janakkalan sivuilla selviää: ”Citymaalaiset ovat kaupunkilaisia, jotka haluavat elää maalla, luonnon keskellä, mutta pitää kiinni myös kaupunkielämästä.” Taidankin tunnistaa citymaalaisen alkuja täällä. Korona-aikoina jälkipolvi Helsingistä on pyörittänyt välillä yritystään Ryttylän keskustassa olohuoneessaan ja ”matkustanut” sieltä ympäri maailmaa kokouksissa.
Asemalle on nyt ilmestynyt opastuskyltit.
Muhevaa multaa ja
isoisän ”kartano”
Vuonna 1913 ensimmäiset suvustani muuttivat näihin maisemiin, uutta rakentamaan ja raivaamaan. Isoisäni osti maatilan - vanhan torpan paikan - hyvän mullan takia, ei maiseman. Tällä iällä osaan jo arvostaa sitä, että näitäkin peltoja viljellään, vaikka eivät enää ole omassa suvussa.
Kyläläiset tietävät isoisän rakentaman talon, ”kartanon”, enemmänkin helsinkiläisistä muusikoista, joita se houkutti muuttamaan Ryttylään. Ensin Jorma Weneskosken ja sitten Olli Mustosen. Olisiko Ryttylässä muitakin vanhoja ja remontoitavia taloja, jotka houkuttelisivat citymaalaisia?
Kylätoimijat ja
ohhoh-tekijä
Voisimmeko Ryttylässä kiinnittää huomiota nykyisten asukkaitten ja citymaalaisten yhteisiin toiveisiin, eri ikäpolvissa? Olisivatko listalla ykkösenä paremmat tietoliikenneyhteydet? Näkemyksiä varmaan on kyläyhdistyksessä, jossa on toimijoita kolmessa polvessa, omasta suvustani myös neljättä ja viidettä Ryttylä-polvea. Tietenkin kaikki kyläläiset voivat ottaa kantaa. Odotellessa tekee mieleni lainata loppurivit Elvi Sinervon runosta MINUN MUMMONI:
Voi, mummoni, vielä vartokaa!
Kun kuudes polvi on päällä maan,
jo sanotte: Ohhoh, katsos vaan!
Eeva-Liisa Niinioja
Kyläaktiivi
isoisän ”kartano”
Vuonna 1913 ensimmäiset suvustani muuttivat näihin maisemiin, uutta rakentamaan ja raivaamaan. Isoisäni osti maatilan - vanhan torpan paikan - hyvän mullan takia, ei maiseman. Tällä iällä osaan jo arvostaa sitä, että näitäkin peltoja viljellään, vaikka eivät enää ole omassa suvussa.
Kyläläiset tietävät isoisän rakentaman talon, ”kartanon”, enemmänkin helsinkiläisistä muusikoista, joita se houkutti muuttamaan Ryttylään. Ensin Jorma Weneskosken ja sitten Olli Mustosen. Olisiko Ryttylässä muitakin vanhoja ja remontoitavia taloja, jotka houkuttelisivat citymaalaisia?
Kylätoimijat ja
ohhoh-tekijä
Voisimmeko Ryttylässä kiinnittää huomiota nykyisten asukkaitten ja citymaalaisten yhteisiin toiveisiin, eri ikäpolvissa? Olisivatko listalla ykkösenä paremmat tietoliikenneyhteydet? Näkemyksiä varmaan on kyläyhdistyksessä, jossa on toimijoita kolmessa polvessa, omasta suvustani myös neljättä ja viidettä Ryttylä-polvea. Tietenkin kaikki kyläläiset voivat ottaa kantaa. Odotellessa tekee mieleni lainata loppurivit Elvi Sinervon runosta MINUN MUMMONI:
Voi, mummoni, vielä vartokaa!
Kun kuudes polvi on päällä maan,
jo sanotte: Ohhoh, katsos vaan!
Eeva-Liisa Niinioja
Kyläaktiivi
RSS-syöte