Ryttylän kylässä oli 1900-luvun puolivälissä ainakin kaksi orkesteria. Toinen oli kylän oma tanssiorkesteri Humina ja toinen Koulukodin poikien torvisoittokunta. Orkesterien johtajana toimi Venäjältä Suomeen siirtynyt Alexander Jermakoff.
Tanssiorkesteri Humina
Tanssiorkesteri Humina viihdytti Ryttylän huvittelunhaluista väkeä 1930- ja 1940-luvulla.
Soittajat löytyivät omasta kylästä. Orkesterissa soittivat viulua musikaaliset veljekset Ragnar ja Otto Karlsson. Kitaraa soitti Väinö Poutanen, saksofonia Kaino Nieminen ja haitaria Selim Sandrén. Yhtyeen kapellimestariksi oli saatu Alexander Jermakoff.
1930-luvulla työväenyhdistykset ja nuorisoseurat toimivat vilkkaasti ja järjestivät iltamia, joiden ohjelman päätteeksi oli tanssia. Varsinkin sodan jälkeen 1940-luvulla, kun tanssikielto oli kumottu ja huvielämä elpyi, väki kaipasi yhteistä ilonpitoa ja musiikkia.
Koulukodin torvisoittokunta
Tanssiorkesteri Humina
Tanssiorkesteri Humina viihdytti Ryttylän huvittelunhaluista väkeä 1930- ja 1940-luvulla.
Soittajat löytyivät omasta kylästä. Orkesterissa soittivat viulua musikaaliset veljekset Ragnar ja Otto Karlsson. Kitaraa soitti Väinö Poutanen, saksofonia Kaino Nieminen ja haitaria Selim Sandrén. Yhtyeen kapellimestariksi oli saatu Alexander Jermakoff.
1930-luvulla työväenyhdistykset ja nuorisoseurat toimivat vilkkaasti ja järjestivät iltamia, joiden ohjelman päätteeksi oli tanssia. Varsinkin sodan jälkeen 1940-luvulla, kun tanssikielto oli kumottu ja huvielämä elpyi, väki kaipasi yhteistä ilonpitoa ja musiikkia.
Koulukodin torvisoittokunta
Koulukodin torvisoittokunta oli osa laitoksen opetustoimintaa. Se oli perustettu kouluviranomaisten ehdotuksesta 1920-luvulla. Sen tiedetään esiintyneen jo vuonna 1927 laitoksen joulujuhlassa.
Alkuun koulukodin opettajat opettivat pojille torvisoiton alkeita, mutta mainittavaa edistystä ei ollut, kun torvetkin olivat huonokuntoisia.
1940-luvulla soittokunnan johtajaksi saatiin kylässä asuva Alexander Jermakoff. Nyt pidettiin harjoitukset joka arkipäivä klo 17 – 18, paitsi lauantaisin. Muina aikoina sai harjoitella kapellimestarin luvalla.
Jermakoff korjautti vanhat torvet ja suoritti virityksen. Hän valitsi soitettavat kappaleet ja sovitti ne eri torville.
Soittokunta esiintyi menestyksekkäästi lähiseudun tilaisuuksissa, iltamissa ja konserteissa.
Kuka oli Alexander Jermakoff ?
Venäläissyntyinen Jermakoff oli saanut musiikkikoulutuksensa Pietarissa Venäjän keisarillisessa armeijassa ja ylennyt siellä varakapellimestariksi. Erinomaisen palvelun merkiksi hän oli saanut vastaanottaa keisari Nikolai II:lta norsunluisen tahtipuikon.
Levottoman 1900-luvun alun myllerryksessä hän sai siirron Suomeen Kaartin soittokuntaan. Vuoden 1918 jälkeen hän kuitenkin vetäytyi tehtävästä.
Vanhoista eteläsuomalaisista sanomalehdistä löytyy eri orkesterien konsertti-ilmoituksia, joissa kapellimestarina mainitaan Jermakoff. Hän johti myös Riihimäen Työväen soittokuntaa vuosina 1936–41.
Jermakoff asui Ryttylään muutettuaan Koulukodissa. Kerrotaan, että hän kävi kolmena aamuna viikossa jalkapatikassa tai potkukelkalla Riihimäen asemalla myymässä Riihimäen Sanomia aamujunissa matkustaville. Hänet muistetaan hyvin kohteliaana miehenä.
Lähteet
Jaakko Antilan muistelmat
Lasse Toivola, Hausjärvi Kotiseutu 4
Lasse Toivola, Maalaiskylässä ennenvanhaan
Soile Varis, Ryttylän työväenyhdistys 70 vuotta 1928–1998
Ritva Lantz
Entinen ryttyläläinen
Alkuun koulukodin opettajat opettivat pojille torvisoiton alkeita, mutta mainittavaa edistystä ei ollut, kun torvetkin olivat huonokuntoisia.
1940-luvulla soittokunnan johtajaksi saatiin kylässä asuva Alexander Jermakoff. Nyt pidettiin harjoitukset joka arkipäivä klo 17 – 18, paitsi lauantaisin. Muina aikoina sai harjoitella kapellimestarin luvalla.
Jermakoff korjautti vanhat torvet ja suoritti virityksen. Hän valitsi soitettavat kappaleet ja sovitti ne eri torville.
Soittokunta esiintyi menestyksekkäästi lähiseudun tilaisuuksissa, iltamissa ja konserteissa.
Kuka oli Alexander Jermakoff ?
Venäläissyntyinen Jermakoff oli saanut musiikkikoulutuksensa Pietarissa Venäjän keisarillisessa armeijassa ja ylennyt siellä varakapellimestariksi. Erinomaisen palvelun merkiksi hän oli saanut vastaanottaa keisari Nikolai II:lta norsunluisen tahtipuikon.
Levottoman 1900-luvun alun myllerryksessä hän sai siirron Suomeen Kaartin soittokuntaan. Vuoden 1918 jälkeen hän kuitenkin vetäytyi tehtävästä.
Vanhoista eteläsuomalaisista sanomalehdistä löytyy eri orkesterien konsertti-ilmoituksia, joissa kapellimestarina mainitaan Jermakoff. Hän johti myös Riihimäen Työväen soittokuntaa vuosina 1936–41.
Jermakoff asui Ryttylään muutettuaan Koulukodissa. Kerrotaan, että hän kävi kolmena aamuna viikossa jalkapatikassa tai potkukelkalla Riihimäen asemalla myymässä Riihimäen Sanomia aamujunissa matkustaville. Hänet muistetaan hyvin kohteliaana miehenä.
Lähteet
Jaakko Antilan muistelmat
Lasse Toivola, Hausjärvi Kotiseutu 4
Lasse Toivola, Maalaiskylässä ennenvanhaan
Soile Varis, Ryttylän työväenyhdistys 70 vuotta 1928–1998
Ritva Lantz
Entinen ryttyläläinen
RSS Feed