Punkanjoen kunnostaminen
Punkanjoen maastokäynti pidettiin 20.4.2015. Mukana oli Hausjärven kunnan ympäristösihteeri sekä ELY-keskuksen edustaja, kyläläisten lisäksi.
Lue Etelä-Hämeen lehden 23.4.2015 julkaisema artikkeli (kirjoittanut Anu Ylimäki) maastokäynnistä tästä.
Hämeen ELY-keskus on antanut lausuntonsa Punkanjoen tilasta ja sen kunnostusmahdollisuuksista 5.6.2015.
Lausunnon keskeisimpiä kohtia:
Lue Etelä-Hämeen lehden 23.4.2015 julkaisema artikkeli (kirjoittanut Anu Ylimäki) maastokäynnistä tästä.
Hämeen ELY-keskus on antanut lausuntonsa Punkanjoen tilasta ja sen kunnostusmahdollisuuksista 5.6.2015.
Lausunnon keskeisimpiä kohtia:
- Vesienhoitolain mukaisessa luokittelussa Punkanjoen ekologinen tila on tyydyttävä.
- Punkanjoki on perattu 1960-luvun alkupuolella ja sen jälkeen useita kertoja.
- Punkanjoen perkausyhtiön osakkaana on myös Hausjärven kunta.
- Perattavia vesiväyliä on ollut yhteensä 38 km.
- Perkaussuunnitelman mukaan Punkanjoen pituus on noin 13,5 km.
- Punkanjoen vesi on ja on ollut runsashumuksista, sameaa ja rehevää.
- Näkyvimmät ongelmat Punkanjoessa ovat penkkojen paikoittaiset sortumat eroosion takia sekä laajalle levinnyt vieraslaji isosorsimo, joka on vallannut tilan rantakasvillisuudessa.
- Ryttylän kyläyhdistyksen tavoitteet Punkanjoen kunnostukselle ovat joen virkistyskäytön ja maiseman parantaminen Ryttylän taajaman alueella.
- Punkanjoen kunnostaminen vaatii huolellisen suunnittelun sekä mahdollisten toimenpiteiden luvantarpeen selvittämisen.
- Mahdollisia toimenpiteitä ovat eroosion vähentäminen sekä isosorsimon poisto kaivamalla.
- Punkanjoen kaltaisen vesistön kunnostaminen vaatii jatkuvaa työtä ja panostusta.
- Kunnostusta varten voi hakea rahoitusta Hämeen ELY-keskukselta tai maaseudun kehittämisrahastolta, jota haetaan Hausjärven alueella EMO ry:ltä.
| Hämeen ELY-keskuksen lausunto Punkanjoen kunnostusmahdollisuuksista 5.6.2015 |
|
| ||||||||||
Valokuvia Punkanjoen maastokäynniltä 20.4.2015 Ryttylästä
Punkanjoki kuvissa -valokuvauskilpailu 6.6.-8.8.2015
Ryttylän kyläyhdistys ry järjesti ajalla 6.6-8.8.2015 valokuvauskilpailun teemalla Punkanjoki kuvissa. Kilpailulla haettiin kesäisiä kuvia Punkanjoen nykytilasta. Palkintona oli voittajalle Ifolorin lahjakortti sekä voittaneen kuvan laittaminen näytteille kyläkirjastoon syyskuun ajaksi. Voittajan lisäksi valittiin yleisön suosikki kuva Ryttylä-päivässä 8.8.2015.
Lue tarkemmat ohjeet ja säännöt tästä.
Kilpailuun osallistui kaksi kuvaa, joista Aurinkoinen Punkanjoki -kuva voitti kilpailun. Sama kuva oli myös yleisön suosikki. Voittaja kuvan on kuvannut Juha Puustinen.
Toinen kilpailuun osastunut kuva oli Missä joki ? -kuva, jonka on kuvannut Lauri Suomalainen.
Lisäksi Juha Puustinen on ottanut kaksi muutakin kuvaa Punkanjoesta. Katso kuva 1 ja kuva 2 tästä.
Lue tarkemmat ohjeet ja säännöt tästä.
Kilpailuun osallistui kaksi kuvaa, joista Aurinkoinen Punkanjoki -kuva voitti kilpailun. Sama kuva oli myös yleisön suosikki. Voittaja kuvan on kuvannut Juha Puustinen.
Toinen kilpailuun osastunut kuva oli Missä joki ? -kuva, jonka on kuvannut Lauri Suomalainen.
Lisäksi Juha Puustinen on ottanut kaksi muutakin kuvaa Punkanjoesta. Katso kuva 1 ja kuva 2 tästä.
Aurinkoinen Punkanjoki
Kuvaaja: Juha Puustinen
Yleisön suosikin valitseminen Ryttylä-päivässä 8.8.2015
Etelä-Hämeen lehti julkaisi voittaneen kuvan 10.9.2015.
Ryhdytäänkö Punkanjoen kunnostamiseen ?
|
Anu Viitala kutsuu Ryttylän kyläyhdistys ry:n hallituksen puolesta koolle keskusteluillan Punkanjoen kunnostamisesta. Kyläyhdistys on päättänyt järjestää keskusteluillan tiistaina 29.9.2015 klo 17.30 ravintola Vanhassa Trokarissa. Tarkoitus on selvittää onko kunnostamiseen riittävästi kiinnostusta, löytyykö tekijöitä sekä miettiä mahdollisia rahoitusvaihtoehtoja ja aikatauluja.
|
Ekokaari-lehden 2/2015 numerossa sivulla 3 kerrotaan Punkanjoen tilasta ja kunnostamisen lähtökohdista.
Etelä-Hämeen lehden toimittaja Anu Ylimäki kirjoitti keskusteluillasta lehdessä 1.10.2015.
Keskusteluiltaan saapui 12 henkilöä keskustelemaan ja mukana oli kyläläisten lisäksi Emo ry:n toiminnanjohtaja, Punkanjoen perkausyhtiön puheenjohtaja ja Ryttylän kyläyhdistyksen hallituksen edustajien lisäksi Etelä-Hämeen lehden toimittaja. Keskeisimmiksi kysymyksiksi nousi se löytyykö kyläläisistä tahtoa ryhtyä kunnostukseen, löytyykö tarvittavat resurssit sekä tekijät.
Keskustelusta laadittiin muistio, jonka voi lukea kokonaisuudessaan tästä.
Kyläyhdistyksen hallitus kyseli verkkosivuilla olleen kyselyn avulla vastaajilta mielipiteitä joen kunnostamisesta. Vastauksia tuli kyselyn loppuun mennessä 38.
Etelä-Hämeen lehden toimittaja Anu Ylimäki kirjoitti keskusteluillasta lehdessä 1.10.2015.
Keskusteluiltaan saapui 12 henkilöä keskustelemaan ja mukana oli kyläläisten lisäksi Emo ry:n toiminnanjohtaja, Punkanjoen perkausyhtiön puheenjohtaja ja Ryttylän kyläyhdistyksen hallituksen edustajien lisäksi Etelä-Hämeen lehden toimittaja. Keskeisimmiksi kysymyksiksi nousi se löytyykö kyläläisistä tahtoa ryhtyä kunnostukseen, löytyykö tarvittavat resurssit sekä tekijät.
Keskustelusta laadittiin muistio, jonka voi lukea kokonaisuudessaan tästä.
Kyläyhdistyksen hallitus kyseli verkkosivuilla olleen kyselyn avulla vastaajilta mielipiteitä joen kunnostamisesta. Vastauksia tuli kyselyn loppuun mennessä 38.
Miten Punkanjokea voisi kunnostaa?
Voisiko Punkanjoen kunnostaa virkistyskäyttöön? Ryttylässä varttunut vanhempi väki muistaa vielä, millaista Punkanjoessa lapsena oli uida. Onneksi siitä on kuviakin, jotta asia on helpompi uskoa.
Olemme jo tottuneet näkemään Punkanjoen kovasti umpeenkasvavana ja vihreänä. Kuitenkaan Ryttylän kyläyhdistys ry ei ole siitä lannistunut. Yhdistyksemme aloitteesta Hämeen Ely-keskuksen asiantuntijat tulivat keväällä 2015 maastokäynnille, jonka jälkeen he selvittivät lausunnossaan, miten Punkanjokea voisi kunnostaa. Tästä voi lukea lisää näillä verkkosivuillamme.
Joen kunnostamisesta kiinnostuivat myös Vanajavesikeskuksen vesistöasiantuntijat, joiden kanssa kyläyhdistyksen edustajat neuvottelivat keväällä. Mukana oli myös Punkanjoen perkausyhtiön edustaja. Vesistöasiantuntijaa Suvi Mäkelän laatiman tiivistelmän mukaan selostan tässä lyhyesti, mistä silloin 9.5.2016 keskusteltiin ja sovittiin.
Tavoitteeksi on kiteytynyt poistaa joesta mahdollisimman tarkkaan isosorsimo - se ruohonnäköinen vieraslaji - Puujoen liittymäkohdan ja HTMn vierustan väliseltä alueelta. Matkana se on noin 1,7 kilometriä. Molemmat rannat olisi pitkäpuomikoneella mahdollista saavuttaa yhdeltä puolelta. Talvityönä tehtynä maasto vaurioituisi vähemmän. Ahtailla tonteilla voitaisi testata pressukesannointia. Kyläyhdistyksen pitäisi selvittää ranta-asukkaiden kantaa kasvimassan läjitykseen mahdollisimman lähelle kasvupaikkaa.
Selvitetään ELY-keskuksen mahdollisuutta rahoittaa hanketta. Vanajavesikeskus voi toimia avustushakemuksen laatijana ja hankeen osarahoittajana. Perkausyhtiö ja kyläyhdistys olisivat mukana hakemuksen laatimisessa ja hakijana. Ne selvittävät myös mahdollisuuttaan hankkeen osarahoitukseen (rahoitus ja/tai talkootyö). Selvitetään myös Hausjärven kunnan mahdollisuutta ottaa osaa hankkeeseen. Ensin perkausyhtiön edustaja keskustelee alustavasti, sitten kyläyhdistys on kuntaan yhteydessä.
Vanajavesikeskus laatii vielä lokakuun aikana avustushakemusluonnoksen, jota muut hankkeeseen osallistuvat voivat kommentoida.
Olemme jo tottuneet näkemään Punkanjoen kovasti umpeenkasvavana ja vihreänä. Kuitenkaan Ryttylän kyläyhdistys ry ei ole siitä lannistunut. Yhdistyksemme aloitteesta Hämeen Ely-keskuksen asiantuntijat tulivat keväällä 2015 maastokäynnille, jonka jälkeen he selvittivät lausunnossaan, miten Punkanjokea voisi kunnostaa. Tästä voi lukea lisää näillä verkkosivuillamme.
Joen kunnostamisesta kiinnostuivat myös Vanajavesikeskuksen vesistöasiantuntijat, joiden kanssa kyläyhdistyksen edustajat neuvottelivat keväällä. Mukana oli myös Punkanjoen perkausyhtiön edustaja. Vesistöasiantuntijaa Suvi Mäkelän laatiman tiivistelmän mukaan selostan tässä lyhyesti, mistä silloin 9.5.2016 keskusteltiin ja sovittiin.
Tavoitteeksi on kiteytynyt poistaa joesta mahdollisimman tarkkaan isosorsimo - se ruohonnäköinen vieraslaji - Puujoen liittymäkohdan ja HTMn vierustan väliseltä alueelta. Matkana se on noin 1,7 kilometriä. Molemmat rannat olisi pitkäpuomikoneella mahdollista saavuttaa yhdeltä puolelta. Talvityönä tehtynä maasto vaurioituisi vähemmän. Ahtailla tonteilla voitaisi testata pressukesannointia. Kyläyhdistyksen pitäisi selvittää ranta-asukkaiden kantaa kasvimassan läjitykseen mahdollisimman lähelle kasvupaikkaa.
Selvitetään ELY-keskuksen mahdollisuutta rahoittaa hanketta. Vanajavesikeskus voi toimia avustushakemuksen laatijana ja hankeen osarahoittajana. Perkausyhtiö ja kyläyhdistys olisivat mukana hakemuksen laatimisessa ja hakijana. Ne selvittävät myös mahdollisuuttaan hankkeen osarahoitukseen (rahoitus ja/tai talkootyö). Selvitetään myös Hausjärven kunnan mahdollisuutta ottaa osaa hankkeeseen. Ensin perkausyhtiön edustaja keskustelee alustavasti, sitten kyläyhdistys on kuntaan yhteydessä.
Vanajavesikeskus laatii vielä lokakuun aikana avustushakemusluonnoksen, jota muut hankkeeseen osallistuvat voivat kommentoida.
Punkanjoen kunnostushanke etenee
Punkanjoki laskee Hausjärven Ryttylän kylän läpi ja on tärkeä sekä kyläläisille että maisemalle. Joen pohjaan rannoille on kuitenkin levinnyt isosorsimokasvullisuus, joka haittaa joella liikkumista merkittävästi.
Ryttylän kyläyhdistys ry on kylän yhteisissä tapahtumissa ja nettikyselyin kartoittanut kyläläisten näkemyksiä Punkanjoen kunnostamisesta jo vuodesta 2015, jolloin keväällä tehtiin Hämeen ELY-keskuksen asiantuntijoiden maastokäynti ja sen tuloksena saatiin tieto Punkanjoen kunnostamismahdollisuudesta.
Yhteistyötahokseen Ryttylän kyläyhdistys on saanut Vanajavesikeskuksen, jonka vesistöasiantuntijat laativat hyväksytyn hankesuunnitelman Hämeen ELY-keskukselle otsikolla ”Punkanjoen kunnostussuunnittelu, vesiluvan hakeminen ja vesikasvullisuuden vähentäminen ruoppaamalla/Hausjärvi”.
Kunnostushankkeen suunnittelun ohjausryhmä perustettiin kesällä 2017, ja siinä on jäsenet myös seuraavista tahoista: Hausjärven kunta, Hämeen ELY-keskus ja Punkanjoen perkausyhtiö.
Punkanjoen kunnostamisen suunnittelussa tavoitteena on uoman perusteellinen siistiminen Puujoen ja Aution sillan väliseltä noin kahden kilometrin alueelta. Tavoitteena on siis haitallisen vieraskasvin isosorsimon poisto sekä virkistyskäytön mahdollisuuksien parantaminen. Hankeaika on 2/2017-1/2019.
Rantapenkereillä on havaittu myös haitallista vieraskasvi jättipalsamia, joka voi aiheuttaa eroosiota, koska yksivuotisena kasvina sen juuret eivät sido maa-ainesta kasvukauden ulkopuolella. Jättipalsamin poistotalkoot on mahdollisesti järjestettävä omana tempauksenaan.
Syksyllä 2017 järjestettiin kyläyhdistyksen aloitteesta Ryttylän koulussa oppilaille oma ”Punkanjoen tarina” -aiheisten piirustusten teko. Koulu sijaitsee Punkanjoen rannassa. Marras-joulukuussa koululaisten työt olivat esillä koulun alueella kyläkirjastossa ”Punkanjoen tarina” -näyttelyssä.
Jo kesällä 2015 Ryttylän kyläyhdistys ry kiinnitti asukkaiden huomiota Punkanjoen tilaan järjestämällä Punkanjoki kuvissa -valokuvauskilpailun, jotta joki nykykunnossaan tuli kirjaimellisesti näkyviin. Kilpailun voitti Aurinkoinen Punkanjoki, joka oli myös Ryttylä-päivän 8.8.2015 yleisön suosikki. Kuvaaja oli Juha Puustinen. Kilpailussa oli mukana myös Missä joki? -kuva, kuvaajana Lauri Suomalainen.
Ryttylän kyläyhdistys ry on kylän yhteisissä tapahtumissa ja nettikyselyin kartoittanut kyläläisten näkemyksiä Punkanjoen kunnostamisesta jo vuodesta 2015, jolloin keväällä tehtiin Hämeen ELY-keskuksen asiantuntijoiden maastokäynti ja sen tuloksena saatiin tieto Punkanjoen kunnostamismahdollisuudesta.
Yhteistyötahokseen Ryttylän kyläyhdistys on saanut Vanajavesikeskuksen, jonka vesistöasiantuntijat laativat hyväksytyn hankesuunnitelman Hämeen ELY-keskukselle otsikolla ”Punkanjoen kunnostussuunnittelu, vesiluvan hakeminen ja vesikasvullisuuden vähentäminen ruoppaamalla/Hausjärvi”.
Kunnostushankkeen suunnittelun ohjausryhmä perustettiin kesällä 2017, ja siinä on jäsenet myös seuraavista tahoista: Hausjärven kunta, Hämeen ELY-keskus ja Punkanjoen perkausyhtiö.
Punkanjoen kunnostamisen suunnittelussa tavoitteena on uoman perusteellinen siistiminen Puujoen ja Aution sillan väliseltä noin kahden kilometrin alueelta. Tavoitteena on siis haitallisen vieraskasvin isosorsimon poisto sekä virkistyskäytön mahdollisuuksien parantaminen. Hankeaika on 2/2017-1/2019.
Rantapenkereillä on havaittu myös haitallista vieraskasvi jättipalsamia, joka voi aiheuttaa eroosiota, koska yksivuotisena kasvina sen juuret eivät sido maa-ainesta kasvukauden ulkopuolella. Jättipalsamin poistotalkoot on mahdollisesti järjestettävä omana tempauksenaan.
Syksyllä 2017 järjestettiin kyläyhdistyksen aloitteesta Ryttylän koulussa oppilaille oma ”Punkanjoen tarina” -aiheisten piirustusten teko. Koulu sijaitsee Punkanjoen rannassa. Marras-joulukuussa koululaisten työt olivat esillä koulun alueella kyläkirjastossa ”Punkanjoen tarina” -näyttelyssä.
Jo kesällä 2015 Ryttylän kyläyhdistys ry kiinnitti asukkaiden huomiota Punkanjoen tilaan järjestämällä Punkanjoki kuvissa -valokuvauskilpailun, jotta joki nykykunnossaan tuli kirjaimellisesti näkyviin. Kilpailun voitti Aurinkoinen Punkanjoki, joka oli myös Ryttylä-päivän 8.8.2015 yleisön suosikki. Kuvaaja oli Juha Puustinen. Kilpailussa oli mukana myös Missä joki? -kuva, kuvaajana Lauri Suomalainen.
Kuka vetovastuuseen kunnostuksesta?
Syksyllä valmistui Punkanjoen kunnostussuunnitelma. Siitä antoivat lausuntonsa Ryttylän kyläyhdistys ry ja Punkanjoen perkausyhtiö.
Punkanjoen perkausyhtiön perkauslupa velvoittaa yhtiön uoman kunnostusperkaukseen perkaussuunnitelman mukaan. Jos perkausyhtiö ottaa vetovastuun kunnostuksessa eli toimii kunnostuksen teettäjänä, voi se mahdollisesti toimia joella ilman erillistä vesilupaa.
Ryttylän kyläyhdistys ry:n hallitus esitti lausunnossaan, että se toivoo Punkanjoen perkausyhtiön ottavan vetovastuun kunnostuksesta.
Punkanjoen perkausyhtiön päätoimitsija Juhani Rahkonen esitti lausunnossaan seuraavaa: On mahdollista, että Punkanjoen perkausyhtiö toimii tämän projektin vastuullisena vetäjänä. Yhtiökokouksen tai toimitsijamieskunnan päätöstä ei asiasta tässä vaiheessa (29.9.2017) vielä ole. ELY-keskuksen ja Vanajavesikeskuksen avustuksen määrä/osuus sekä Hausjärven kunnan osallistuminen ovat ratkaisevia tekijöitä toteutuksessa.
Kuinka valmistautua jättipalsamin kitkentään?
Vuotta 2018 eletään odottavalla kannalla.
Ryttylän kyläyhdistys ry:n hallitus on kokouksessaan 3.6.2018 päättänyt valmistautua talven aikana ensi kesän talkoisiin, toivottavasti yhteistyössä Ryttylän koulun kanssa. Mahdollisena pidettiin jo tänä kesänä testitalkoita jättipalsamin kukkimisaikaan sen kitkemiseksi Vanhan Kylätien sillan luota. Testaus kuitenkin nyt jäänee.
Hausjärven kunta julkaisi 15.5.2018 verkkosivuillaan ohjeita vieraslajien jättiputken ja jättipalsamin, torjumiseen, Kunta kehottaa kaikkia maanomistajia ryhtymään aktiivisiin toimiin vieraslajien hävittämiseksi mailtaan.
Ryttylän kyläyhdistys ry otti heti yhteyttä Punkanjoen perkausyhtiöön ja tiedusteli, miten sen jäsenet ovat valmistautuneet joen penkereillä kasvavan jättipalsamin kitkemistoimiin. Perkausyhtiön päätoimitsija Juhani Rahkonen vastasi laittavansa kirjeen heti jatkojakeluun perkausyhtiön avainhenkilöille.
Hausjärven kunta omistaa maata Punkanjoen rannoilla ja on perkausyhtiön jäsen. Kunnan oma aktiivisuus jättipalsamin kitkemiseksi vaikuttaisi olevan avaintekijä. Käsitys lujittuu, kun lukee oheista artikkelia vieraskasvilajien torjunnasta.
Jättipalsamin torjuntatyön pitäisi olla suunnitelmallista ja pitkäjänteistä. Vapaaehtoisten kertatalkoot eivät riitä. Kasvu vaatii maanomistajalta silmälläpitoa.
Punkanjoen perkausyhtiön perkauslupa velvoittaa yhtiön uoman kunnostusperkaukseen perkaussuunnitelman mukaan. Jos perkausyhtiö ottaa vetovastuun kunnostuksessa eli toimii kunnostuksen teettäjänä, voi se mahdollisesti toimia joella ilman erillistä vesilupaa.
Ryttylän kyläyhdistys ry:n hallitus esitti lausunnossaan, että se toivoo Punkanjoen perkausyhtiön ottavan vetovastuun kunnostuksesta.
Punkanjoen perkausyhtiön päätoimitsija Juhani Rahkonen esitti lausunnossaan seuraavaa: On mahdollista, että Punkanjoen perkausyhtiö toimii tämän projektin vastuullisena vetäjänä. Yhtiökokouksen tai toimitsijamieskunnan päätöstä ei asiasta tässä vaiheessa (29.9.2017) vielä ole. ELY-keskuksen ja Vanajavesikeskuksen avustuksen määrä/osuus sekä Hausjärven kunnan osallistuminen ovat ratkaisevia tekijöitä toteutuksessa.
Kuinka valmistautua jättipalsamin kitkentään?
Vuotta 2018 eletään odottavalla kannalla.
Ryttylän kyläyhdistys ry:n hallitus on kokouksessaan 3.6.2018 päättänyt valmistautua talven aikana ensi kesän talkoisiin, toivottavasti yhteistyössä Ryttylän koulun kanssa. Mahdollisena pidettiin jo tänä kesänä testitalkoita jättipalsamin kukkimisaikaan sen kitkemiseksi Vanhan Kylätien sillan luota. Testaus kuitenkin nyt jäänee.
Hausjärven kunta julkaisi 15.5.2018 verkkosivuillaan ohjeita vieraslajien jättiputken ja jättipalsamin, torjumiseen, Kunta kehottaa kaikkia maanomistajia ryhtymään aktiivisiin toimiin vieraslajien hävittämiseksi mailtaan.
Ryttylän kyläyhdistys ry otti heti yhteyttä Punkanjoen perkausyhtiöön ja tiedusteli, miten sen jäsenet ovat valmistautuneet joen penkereillä kasvavan jättipalsamin kitkemistoimiin. Perkausyhtiön päätoimitsija Juhani Rahkonen vastasi laittavansa kirjeen heti jatkojakeluun perkausyhtiön avainhenkilöille.
Hausjärven kunta omistaa maata Punkanjoen rannoilla ja on perkausyhtiön jäsen. Kunnan oma aktiivisuus jättipalsamin kitkemiseksi vaikuttaisi olevan avaintekijä. Käsitys lujittuu, kun lukee oheista artikkelia vieraskasvilajien torjunnasta.
Jättipalsamin torjuntatyön pitäisi olla suunnitelmallista ja pitkäjänteistä. Vapaaehtoisten kertatalkoot eivät riitä. Kasvu vaatii maanomistajalta silmälläpitoa.