Ryttylän Terveystalo – hoitoa ja huoltoa ”sokerikruunuilla”

30.8.2022

Kesäkuva: Entinen Terveystalo Koulutien päässä kyläkirjastoa vastapäätä elää uutta elämää asumiskäytössä. Kuva Eeva-Liisa Niinioja

Ryttylään rakennettiin Terveystalo vuonna 1949. Se oli yksi niistä yli 500 terveystalosta, joita Suomeen pystytettiin sodan jälkeisinä vuosina.

Tänä vuonna Suomessa muistellaan sata vuotta sitten käynnistynyttä neuvolatoimintaa. Ajankohtainen Sote-uudistus taas saa toimeenpanijansa pohtimaan, minne ja minkälaisiin tiloihin toiminnot keskitetään. On siis hyvä hetki kerrata, miten asioita hoidettiin Ryttylässä lähes 80 vuotta sitten.

Huomio ehkäisevään terveydenhuoltoon

Kun Suomi toipui sodasta ja jälleenrakennus käynnistyi 1940-luvun lopulla, maassa alettiin kohentaa ja uudistaa myös terveydenhuoltoa. Varsinkin ehkäisevän terveydenhuollon sekä lasten- ja äitiyshuollon kehittäminen koettiin tärkeäksi. Sitä varten tarvittiin toimitiloja. Kuntiin alettiin perustaa Terveystaloja.

Toteutusvastuu oli kunnilla, ja valtio valvoi. Vuoden 1946 aikana oli laadittu kolmet terveystalon tyyppipiirustukset. Niistä kunnissa valittiin omalle pakkakunnalle sopivat. Ryttylässä päätettiin toteuttaa arkkitehti Erkki Linnasalmen laatimat piirustukset. Rakentajaksi valittiin urakoitsija Otto Peltonen.

Terveystalojen rahoittamiseen osallistuivat Mannerheimin Lastensuojeluliiton osastojen lisäksi Suomen Punainen Risti, Suomen Huolto ry, valtio ja kunnat. Tärkeä rooli oli myös kummikuntaliikkeellä, jossa ruotsalainen kunta avusti suomalaisia kuntia tukemalla Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisosastoa.

Ripeää toimintaa Ryttylässä

Talvikuva: Unto Savolainen, Kyläkuvaus Ryttylästä, Muistelus sodanjälkeisiltä vuosilta, s.59.‍

Hausjärven kunnanvaltuusto teki toukokuussa 1947 päätöksen, että Ryttylään rakennetaan Terveystalo. Rahoituskin alkoi järjestyä. Seuraavana syksynä tuli nimittäin tieto, että talon rakentamista varten oli myönnetty avustusta 300 000 markkaa Suomen Huollon tähän tarkoitukseen tarkoitetuista varoista. Loppuvuonna saatiin tietää, että Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hausjärven osasto oli saanut ruotsalaisilta ystävyyskunnilta Ryttylän Terveystaloa varten 1 200 000 markkaa ns. sokerikruunuja.

Mitä ihmeen sokerikruunuja?

Mannerheimin Lastensuojeluliitto organisoi Ruotsista tulleiden kummikunta-avustuksien kartuttamisen. Avustusvaroilla ostettiin tuotteita, jotka myytiin säännöstelyn ulkopuolella kalliiseen hintaan. Avustuksista alettiin puhua sokerikruunuina siksi, että Suomen Sokeri Oy:n valmistama sokeri oli ensimmäinen tuote, jota lahjavaluutalla hankittiin myyntiin.

Ryttylän Terveystalon vihkiäisjuhlaa vietettiin 3.9.1949. Noin 40 vuotta tämä ”ruotsalainen lahjatalo” toimi kylän äitien ja lasten hyvinvoinnin tukikohtana.

‍

TEKSTI

Ritva Lantz

Entinen kyläläinen

‍

Lähteitä

Teksti

• Teija Ahola, Terveyttä kaikille. Terveystalot ja kunnan lääkäritalot 1940-luvulta 1960-luvulle. Selvitys 2014. Museoviraston Rakennettu hyvinvointi -teeman verkkosivuilla.

• Saga Valppaan muistiinpanot