Vaaran huonekalutehtaan historiaa
9.12.2021
Jalmari Vaara perusti huonekalutehtaan Ryttylään vuonna 1934. Hän osti paikalla sijainneen pienen Osakeyhtiö Höylän kaikki osakkeet ja rakennutti tilalle uudenaikaisen tehdasrakennuksen. Ajat olivat suotuisat. Alkoi kiivas kehityksen kausi. Hankittiin tehokkaita koneita ja palkattiin työväkeä. Tuotanto saatiin hyvään vauhtiin, ja huonekaluja valmistui sekä kotimaan markkinoille että ulkomaan vientiin.
Ryttylään Jalmari Vaara tuli Lahdesta veljekset Vaara Oy:n palveluksesta. Hän oli laajasti kouluttautunut ja perehtynyt huonekalualaan. Ennen Lahteen tuloaan hän oli käynyt sekä Helsingin puuteollisuusammattikoulun että Taideteollisen keskuskoulun. Lisäksi hän oli toiminut Lahden kotiteollisuuskoulun johtajana.
Jalmari Vaara toimi myös huonekaluteollisuuden luottamustehtävissä ja edisti alan ammattikoulutusta. Hän tutustui ulkomaanmatkoillaan huonekalualan virtauksiin ja tutki vientimahdollisuuksia.
Tulipalon jälkeen uusi alku
”Miljoonatulipalo Ryttylässä eilen aamulla” otsikoi Riihimäen Sanomat 29.5.1937. Vaaran huonekalutehtaalla oli tuli irti. Palokuntien ponnisteluista huolimatta mitään ei ollut tehtävissä. Tehdas tuhoutui koneineen. Myös valmiit ja puolivalmiit tuotteet joutuivat tulen saaliiksi. Samoin paloi poroksi suuri osa tehtaan vieressä olevista lautatapuleista.
Jo kesäkuussa 1937 Riihimäen Sanomissa oli ilmoitus, jossa tarjottiin töitä muurareille Vaaran tehdasrakennuksella. Uutta tehdasta alettiin siis suunnitella ja rakentaa heti. Komea tiilirakennus valmistui aikanaan, ja tuotanto saatiin uudelleen käyntiin.
Kotien kalustaja
Sotavuosien jälkeen huonekalut menivät hyvin kaupaksi, ja Vaaran tehtaan tuotteita oli tarjolla useilla paikkakunnilla kautta Suomen. Tehtaalta valmistui tuoleja, pöytiä, sänkyjä, kirjoitus- ja radiopöytiä, tiskipöytiä, kirjakaappeja, tupakkapöytiä ym. Tavarat lastattiin aluksi junaan, mutta myöhemmin siirryttiin autokuljetuksiin.
Uskollinen työväki
Tehtaalla oli töissä varsin pysyvää väkeä. Yleensä vain nuoret vaihtoivat paikkaa. Huomattavin vaihdos oli se, kun monivuotiset tehtaan mestarit Alho ja Kuusela perustivat oman yrityksen ja ryhtyivät kilpailijoiksi. Yksi pitkäaikaisimmista työntekijöistä oli Armas Niinivaara. Hän oli tehtaalla 34 vuotta. Usein saattoi kylän raitilla nähdä hevosmies Ville Hämäläisen, joka ajeli kärryillään kuljettaen puutavaraa.
Jalmari Vaara tunnettiin kylässä hyvin, ja hänestä kerrottiin monia juttuja. Voi sanoa, että hän oli ”legenda jo eläessään”. Merkittävän tehtailijan elämä päättyi traagisesti kotitalon palossa vuonna 1958.
Vaaran huonekalutehdas edustaa mitä parhaiten Ryttylän teollisuushistoriaa. Komea rakennus seisoo edelleen keskellä kylää. Huonekalutehdas, tiilitehdas ja lasitehdas työllistivät vielä 1960-luvulla suuren joukon Ryttylän väkeä.
Ritva Lantz
Entinen kyläläinen
Lähteitä
- Kansalliskirjasto, Digitaaliarkisto, useita sanomalehtiä
- Lasse Toivola, Hausjärvi-kirja, Hämeenlinna 2001