Tuli kuitenkin mieleen historiankirjoista, että Puujoen vesi on ollut nelisen metriä nykyistä korkeammalla. Leppäkoski perattiin vuonna 1938, vedenpinta siis laski ja Turkhaudan järvi kuivui.
”Pahojen kevättulvien estäminen oli tärkeämpää kuin järven säilyttäminen”, perkaushistoriaa selviää Akin keräilysivuilta.
Tuntuu siltä, että kevättulvissa joet ja järvi muistuttavat, millaisia ne ennen olivat.
Punkanjokea tukkii myös vieraslaji isosorsimo
Perkaamisen syynä on estää veden tulviminen pelloille. Punkanjoen perkaaminen alkoi Puujokea myöhemmin.
”Joen kuivatuskunnon kohentuminen on tietty ykkösenä”, sanoi Punkanjoen perkausyhtiön Juhani Rahkonen tässä blogissa vuosi sitten, 13.4.2021.
Vasta viime vuosina on Ryttylän kohdalla lisähuoleksi tullut vieraslaji isosorsimo, joka uhkaa tukkia uomaa.
Kyläyhdistys Punkanjoen kunnostusasiassa aktiivinen
Punkanjoen perkausyhtiö vastaa uoman aukipitämisestä, mutta kyläyhdistys on myös toiminut aktiivisesti. Otimme vuonna 2015 yhteyttä Hausjärven kuntaan. Sieltä otettiin yhteyttä Hämeen ELY-keskukseen, joka selvitti tilannetta ja lausunnossaan totesi, että Punkanjoen tila on tyydyttävä ja kunnostus mahdollista.
Nämä vuodet Ryttylän kyläyhdistys on pitänyt Punkanjoen kunnostamistarvetta esillä monin tavoin.
Perkaamishanke on siirtynyt. Nyt Juhani Rahkonen vahvistaa tiedon, että perkaus siirtyy syksyyn 2022, ELYn avustuspäätös ei ole tullut.
TEKSTI
Eeva-Liisa Niinioja, viestintävastaava, Ryttylän kyläyhdistys
Elena Immosen työ oli Ryttylän koulun piirustuskilpailun helmiä, syksyllä 2017. Kilpailu järjestettiin kyläyhdistyksen aloitteesta ja näyttelyn järjesti kyläyhdistys.
