Ryttylän vanhainkotien vaiheita
6.4.2021
Ryttylän kartanon omistaja eversti Hugo Standertskjöld ei itse asunut Ryttylässä. Siitä huolimatta hän oli selvillä yhteisön asioista ja seurasi kylän elämää. Eversti tunsi vastuuta väestään ja osoitti huolenpitoa työpanoksensa kartanolle antaneista torppareista, piioista ja rengeistä ja muista työntekijöistä. Kun koulu oli jo perustettu alustalaisten lapsille ja lapset ohjattu opintielle, oli aika huolehtia heikentyvistä vanhuksista.
Eversti rakennutti vanhenevaa väkeä varten vanhainkodin. Se tehtiin Punkanjoen varteen, (entisen Terveystalon läheisyyteen). Talosta tuli vankka tiilirakennus, kaksikerroksinen ja paksuseinäinen.
Kummassakin kerroksessa oli neljä asuntoa. Osassa oli huone ja keittiö, osassa hellahuone. Huoneet olivat tilavia ja korkeutta oli jopa kolme metriä. Kartano tarjosi asukkaille pilkotut puut ja elintarvikkeitakin järjestettiin.
Oman kylän vanhainkodissa toinen toistaan hoivaten
Kun Standertskjöld myi kartanon vuonna 1909, vanhainkodin asukkaat jäivät edelleen hänen huollettavakseen. Tämä järjestely ja vanhainkodin huolto kävivät ajan mittaan hankalaksi, ja eversti tarjosi vuonna 1920 vanhainkotia rakennuksineen ja tontteineen Hausjärven kunnalle. Asukkaita oli silloin vielä 11.
Kunta otti mielellään lahjoituksen vastaan. Se kuitenkin edellytti vanhusten siirtymistä Kirkonkylällä olevaan Kunnalliskotiin. Tähän siirtoon ei vanhuksia kuitenkaan saatu suostumaan. Niinpä kunta joutui ylläpitämään erillistä Ryttylän vanhainkotia vanhusten elinajan, aina 1930-luvulle asti.
Vuoden 1915 henkikirjan mukaan talossa asuivat mm. Manta ja Erik Niemi, Miina Palonen, Taava Thuren, Kustaa Petrell.
Hammaslääkäri Jorma Tammer asui lapsena vanhainkodin lähistöllä ja on muistellut talossa pidettyjä hartaustilaisuuksia. Tammer mainitsee, että vanhainkodin asukkaat olivat elämäänsä tyytyväisiä ja hoivasivat toinen toistaan. Tammer toteaa, että se oli sen ajan kotiavustusta.
Vuonna 1949 Hausjärven kunta päätti purkaa Ryttylän vanhainkodin ja käyttää tiilet Hikiän koulun rakentamiseen.
Turvalasta turvaa nykypäivän vanhuksille
1960-luvun lopulla Ryttylässä havahduttiin ja huolestuttiin, kun monet kylän vanhukset asuivat huonokuntoisissa asunnoissa. Niinpä joukko ryttyläläisiä kokoontui vuonna 1968 pohtimaan asiaa, ja päätti perustaa Ryttylän seudun vanhusten palvelukotiyhdistyksen. Aloitteen tekijänä oli Ensi Heinonen. Yhdistys toimi täysin vapaaehtoisvoimin. Kun hankkeelle oli varmistunut rahoitus, pantiin ripeästi toimeksi, ja vuonna 1970 valmistui ensimmäinen vanhuksille palveluasumista tarjoava rivitalo. Talon nimeksi tuli Turvala.
Turvalan palveluasunnot ovat täyttäneet tehtävänsä ja viettivät äskettäin 50-vuotisjuhliaan.
Vuonna 2006 palveluasuntoja saatiin lisää, kun Ryttylään rakennettiin dementiakoti Lasihelmi.
Ritva Lantz
Entinen ryttyläläinen
Lähteitä:
Lasse Toivola: Maalaiskylässä ennen vanhaan
Lasse Toivola: Kaalperin översti ja Ryttylän koulu
Saga Valppaan muistiinpanot