Majavista markkinoihin – paikannimet historian selittäjinä

16.3.2021

Majavistamarkkinoihin – paikannimet historian selittäjinä

Kuvitellaanpa syksyinen aamu vuonna 1965.Akateemikko Kustaa Vilkuna kulkee Turkhaudan raittia, pysähtyyperunapellolla ahertavan vanhan miehen luo, ja kysyy:

Missäs me nyt ollaan?

Turkaalla, vastaamies.

Vilkuna oli tullut paikan päälle tekemäänhaastatteluja tutkimustensa tueksi ja jututti myös agronomi V.A. Torttilaa.

Tästä aukeaa polku vanhojen paikannimienalkuperän selvittelyyn, jonka Vilkuna on kirjannut artikkeliinsa Turkhautaja Hausjärvi.

Vilkuna päättelee, että Turkaa-nimi on aikojenkuluessa muodostunut vanhoissa asiakirjoissa mainituista nimimuodoista Turkhava/Turkuhava.Se on siis alkuperäisempi ja vanhempi kuin nimi Turkhauta, joka ilmestyiasiakirjoihin vasta 1600-luvulla. Vilkunan mukaan Turkhauta onkinkirjurin korjaama muoto, kun alkuperäinen nimi oli jäänyt käsittämättömäksi.

Majavien mailla

Turka/turku-sanojenon tulkittu tarkoittavat markkinapaikkaa. Mutta mistä tulee hava?

Hava, havus, haus, hausta. Kaikki nuo sanat tarkoittavat majavan erittämää pahanhajuista ainetta,jota ennen aikaan käytettiin mm. lääkkeenä. Sitä saatiin majavansukurauhasista.

Hausjärven pitäjässä onkin ollut luontonsapuolesta erinomaisia alueita majavayhdyskunnan elintilaksi. Sellainen on ollutkirkonkylän tienoilla, sittemmin kuivatettu Hausjärvi, josta Hausjokilaskee Puujokeen. Onpa lähistöllä myös Majolampi.

Tutkijoiden mukaan Hausjärven alue on ollutennen asuttamistaan muinaisen Vanajan erä- ja nautinta-aluetta ja majavayhdyskuntalaajalti tunnettu. Hausjärven rannat ovat siis olleet tuon ihmelääkkeen ja majavanturkisten tärkeä hankintapaikka. Vilkuna päättelee, että majavayhdyskunnanlähellä sijainneen kauppapaikan nimeksi tuli näin Turkuhava. Järvi jajoki säilyttivät puolestaan Haus-nimensä.

Myöhempi tutkimus on pitänyt Vilkunanselitystä epäuskottavana ja tarjonnut turka-sanalle mytologistaselitystä.

Ikiaikainen kauppapaikka

Historiallinen tosiasia on, että Turkhauta olivuodesta 1614 virallinen Helsingin porvarien markkinakylä. Sen sijainti oliharvinaisen edullinen kulkukelpoisen vesitien ja vanhan Hämeentien risteyskohdassa.

Kauppapaikkana Turkhauta on ollut Vilkunanmielestä jo paljon aikaisemminkin, jo esihistoriallisella ajalla. Päätelmäänsä hänperustelle Piirivuoren nimellä. Mäen eteläpäässä yhtyvät Ryttylän,Turkhaudan ja Lavinnon kylien rajat. Vanhoissa kartoissa rajapaikaksi on merkittyPirinvoren otza, Piro Woren ottsa.

Kustaa Vilkuna näkee näissä nimissä virolaisiapiirteitä. Piiri tarkoittaa viron kielessä ’rajaa’ ja otsa on ’kärki’,’loppu’. Piirivuori voisi hänen mielestään olla hämäläisten ja virolaistennautintamaiden raja. Tulkintaa tukee vielä sijainti vedenjakajalla jaSalpausselän alueella, jonne pääsi helposti jokia pitkin. Turkhaudan alue olisisiis ollut otollinen paikka, jossa meren takaa etelästä tulleet virolaiset jahämäläiset olisivat tavanneet kaupan ja tavaranvaihdon merkeissä.

Vanhat nimet tuovat terveiset vuosisatojentakaa. Niihin kätkeytyvät menneisyyden tapahtumat, luonnon moninaisuus,uskomukset ja ihmisten arkinen elämä. Joidenkin sanoma on selkeä, monet kätkevätsalaisuutensa meiltä tulkitsijoilta.
‍

Ritva Lantz

Entinen Ryttyläläinen

Lähteitä

·        Kustaa Vilkuna: Turkhauta ja Hausjärvi. Fenno-Ugrica 145. Helsinki 1968

·        Hausjärvi vanhoissa kartoissa,Saarijärvi 2014

·        Lasse Toivola, Hausjärvi-kirja, Hämeenlinna 2001