Ryttylän alakansakoulun 1. luokan oppilaat koulunsa edessä vuonna 1923. Opettaja on Alma Jääskeläinen.
Hausjärven vaakunassa on hopeinen tähti. Se viittaa varhaisiin kansanvalistushankkeisiin, joita Hausjärven pitäjässä pantiin alulle.
Tähti tulee vaakunaan Erkylän kartanon omistaneen Johan Reinhold Munckin suvun vaakunasta. Kenraali Munck perusti alustalaistensa lapsille koulun vuonna 1856. Tämä Eskon koulu oli ensimmäisiä koko Suomessa.
Kenraali Munckin koulualoite lienee ollut esikuvana, kun toinen kartanonherra, Ryttylän kartanon omistaja eversti Hugo Standertskjöld, päätti perustaa koulun kartanonsa lapsille vuona 1891. Näin sai alkunsa Ryttylän koulu.
Kun Ryttylään nyt valmistuu uusi koulu, sopii muistella pian 130-vuotiaan koulun vaiheita ja aikaisempia koulurakennuksia, joissa kylän lapset ovat opetusta saaneet.
Ryttylän ensimmäinen koulurakennus
Eversti Standertskjöld tarjosi puretun oluttehtaan hirsiä kunnalle uuden koulun rakennustarpeiksi. Kun kunta kieltäytyi lahjasta, eversti rakennutti koulun omalla kustannuksellaan. Koulurakennus käsitti tilavan luokkahuoneen, veistosalin ja opettajan asunnon. Tämä rakennus toimii nykyään kyläkirjastona.
Kouluun ilmoittautui pian 41 oppilasta. Tilojen salliessa kouluun otettiin muitakin kuin kartanon väen lapsia. Pitkämatkalaisille pyrittiin tarjoamaan majoitus, ja kouluruokailukin järjestyi veistosalissa tai opettajan keittiössä.
Tietola tehtiin tiilestä
Tähti tulee vaakunaan Erkylän kartanon omistaneen Johan Reinhold Munckin suvun vaakunasta. Kenraali Munck perusti alustalaistensa lapsille koulun vuonna 1856. Tämä Eskon koulu oli ensimmäisiä koko Suomessa.
Kenraali Munckin koulualoite lienee ollut esikuvana, kun toinen kartanonherra, Ryttylän kartanon omistaja eversti Hugo Standertskjöld, päätti perustaa koulun kartanonsa lapsille vuona 1891. Näin sai alkunsa Ryttylän koulu.
Kun Ryttylään nyt valmistuu uusi koulu, sopii muistella pian 130-vuotiaan koulun vaiheita ja aikaisempia koulurakennuksia, joissa kylän lapset ovat opetusta saaneet.
Ryttylän ensimmäinen koulurakennus
Eversti Standertskjöld tarjosi puretun oluttehtaan hirsiä kunnalle uuden koulun rakennustarpeiksi. Kun kunta kieltäytyi lahjasta, eversti rakennutti koulun omalla kustannuksellaan. Koulurakennus käsitti tilavan luokkahuoneen, veistosalin ja opettajan asunnon. Tämä rakennus toimii nykyään kyläkirjastona.
Kouluun ilmoittautui pian 41 oppilasta. Tilojen salliessa kouluun otettiin muitakin kuin kartanon väen lapsia. Pitkämatkalaisille pyrittiin tarjoamaan majoitus, ja kouluruokailukin järjestyi veistosalissa tai opettajan keittiössä.
Tietola tehtiin tiilestä
Tietola rakennettiin vuonna 1903 ja purettiin 1960-luvun alussa
Vuosisadan vaihteessa tarvittiin jo lisätilaa, kun koulun oppilasmäärä pian kasvoi. Pidettiin järkevänä rakentaa kokonaan uusi koulutalo.
Johtokunta piti parhaana paikkana koulun eteläpuolella olevaa kaunista koivikkoa. Eversti hyväksyi suunnitelmat, ja uusi koulurakennus valmistui vuonna 1903. Se sai nimekseen Tietola. Uusi koulu käsitti kaksi isoa luokkahuonetta sekä opettajan asunnon yläkerrassa.
Tietolasta tuli komea ja jykevä tiilirakennus. Kartanon tiilitehdas valmisti siihen tarvittavat tiilet, ja seinistä tehtiin yli puoli metriä paksut.
Seinien eristys jäi kuitenkin huonoksi, ja talo oli talvisin kylmä. Tiiliuunitkaan eivät antaneet riittävästi lämpöä.
Ryttylän koulu siirtyi Hausjärven kunnan omistukseen vuonna 1909, kun Standertskjöld myi kartanon ja palstoitti maat. Koulun hän lahjoitti kunnalle tontteineen, kalustoineen ja opetusvälineineen.
Opinahjo – suurten ikäluokkien koulu
Tietola osoittautui pian huonosti rakennetuksi ja korjauskelvottomaksi. Yläkerran opettajan asunto oli asuinkelvoton, ja huoneita käytettiin tilapäisinä kerhotiloina. Alakerran luokassa ja veistosalissa sen sijaan pidettiin koulua normaalisti. Kylmyydestä huolimatta rakennuksessa sinniteltiin 1950-luvulle asti.
Uutta koulua Tietolan tilalle alettiin kaivata jo 1930-luvun alussa. Aikaa kului kuitenkin vuosikymmenen lopulle, ennen kuin asia saatiin päätökseen. Tutkittiin edelleen Tietolan korjaamista, mutta lähestyvä sodanuhka hidasti päätöksiä.
Johtokunta piti parhaana paikkana koulun eteläpuolella olevaa kaunista koivikkoa. Eversti hyväksyi suunnitelmat, ja uusi koulurakennus valmistui vuonna 1903. Se sai nimekseen Tietola. Uusi koulu käsitti kaksi isoa luokkahuonetta sekä opettajan asunnon yläkerrassa.
Tietolasta tuli komea ja jykevä tiilirakennus. Kartanon tiilitehdas valmisti siihen tarvittavat tiilet, ja seinistä tehtiin yli puoli metriä paksut.
Seinien eristys jäi kuitenkin huonoksi, ja talo oli talvisin kylmä. Tiiliuunitkaan eivät antaneet riittävästi lämpöä.
Ryttylän koulu siirtyi Hausjärven kunnan omistukseen vuonna 1909, kun Standertskjöld myi kartanon ja palstoitti maat. Koulun hän lahjoitti kunnalle tontteineen, kalustoineen ja opetusvälineineen.
Opinahjo – suurten ikäluokkien koulu
Tietola osoittautui pian huonosti rakennetuksi ja korjauskelvottomaksi. Yläkerran opettajan asunto oli asuinkelvoton, ja huoneita käytettiin tilapäisinä kerhotiloina. Alakerran luokassa ja veistosalissa sen sijaan pidettiin koulua normaalisti. Kylmyydestä huolimatta rakennuksessa sinniteltiin 1950-luvulle asti.
Uutta koulua Tietolan tilalle alettiin kaivata jo 1930-luvun alussa. Aikaa kului kuitenkin vuosikymmenen lopulle, ennen kuin asia saatiin päätökseen. Tutkittiin edelleen Tietolan korjaamista, mutta lähestyvä sodanuhka hidasti päätöksiä.
Opinahjon vihkiäisjuhlan yleisöä vuonna 1938
Kesällä 1938 valmistui uusi koulu, Opinahjo. Se vihittiin käyttöön lokakuussa 1938. Samassa yhteydessä vanha puukoulu kunnostettiin kouluruokailun käyttöön.
Opinahjosta tuli komea ja tilava kivirakennus. Alakerrassa oli kolme luokkahuonetta sekä iso eteishalli, opettajanhuone ja talonmiehen asunto. Yläkerrassa oli kaksi luokkaa ja kaksi opettajien asuntoa. Tilaa, valoa ja lämpöä riitti keskuslämmitteisessä koulussa.
Uusi, 1960-luvun koulu
Suuret ikäluokat täyttivät koulut 50- ja 60-luvuilla ja oltiin taas ongelmissa, varsinkin kun Tietolan korjaamisesta oli luovuttu.
Kunnanvaltuusto hyväksyi uuden rakennussuunnitelman, joka oli kaksivaiheinen. Ensin, vuonna 1961, valmistui opettaja-asuntola puretun Tietolan paikalle, ja maaliskuussa 1962 vietettiin uuden koulurakennuksen vihkiäisiä.
1970-luvulla siirryttiin peruskouluun, ja uusi rakennus voimistelusaleineen vastasi uudistuvan opetuksen tarpeita.
Ensi vuoden puolella Ryttylän koulu saavuttaa 130 vuoden iän. Syntymäpäivälahjaksi se saa kylän koululaisille viidennen koulutalon, epäilemättä oppimiseen ja kasvamiseen kaikkein parhaan. Onnea!
Ritva Lantz
Entinen Ryttylän koululainen
Lähteitä
Oiva Keskitalo: Hausjärven historia
Jorma Tammer: Ryttylän kansakoulun 60-vuotishistoriikki
Lasse Toivola, Hannu Mäkelä: Eskon koulusta Hikiän Eskoon
Lasse Toivola: Kaalperin översti ja Ryttylän koulu
Opinahjosta tuli komea ja tilava kivirakennus. Alakerrassa oli kolme luokkahuonetta sekä iso eteishalli, opettajanhuone ja talonmiehen asunto. Yläkerrassa oli kaksi luokkaa ja kaksi opettajien asuntoa. Tilaa, valoa ja lämpöä riitti keskuslämmitteisessä koulussa.
Uusi, 1960-luvun koulu
Suuret ikäluokat täyttivät koulut 50- ja 60-luvuilla ja oltiin taas ongelmissa, varsinkin kun Tietolan korjaamisesta oli luovuttu.
Kunnanvaltuusto hyväksyi uuden rakennussuunnitelman, joka oli kaksivaiheinen. Ensin, vuonna 1961, valmistui opettaja-asuntola puretun Tietolan paikalle, ja maaliskuussa 1962 vietettiin uuden koulurakennuksen vihkiäisiä.
1970-luvulla siirryttiin peruskouluun, ja uusi rakennus voimistelusaleineen vastasi uudistuvan opetuksen tarpeita.
Ensi vuoden puolella Ryttylän koulu saavuttaa 130 vuoden iän. Syntymäpäivälahjaksi se saa kylän koululaisille viidennen koulutalon, epäilemättä oppimiseen ja kasvamiseen kaikkein parhaan. Onnea!
Ritva Lantz
Entinen Ryttylän koululainen
Lähteitä
Oiva Keskitalo: Hausjärven historia
Jorma Tammer: Ryttylän kansakoulun 60-vuotishistoriikki
Lasse Toivola, Hannu Mäkelä: Eskon koulusta Hikiän Eskoon
Lasse Toivola: Kaalperin översti ja Ryttylän koulu
RSS Feed